Analyysi: Aktiivimallin loppuraportissa työllisyysvaikutukset jäämässä hämäriksi – Hallitus saa kinastella, tarvitaanko korvaavia keinoja

Aktiivimalli jää hallituksessa sanalliseksi nahisteluksi, mutta ensi syksynä on tosi kyseessä, Ari Hakahuhta arvioi.

työttömyysturvan aktiivimalli
Aktiivimallia vastustava mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla.
SAK:n järjestämä aktiivimallin vastainen mielenosoitus helmikuussa 2018 Helsingissä. Mielenosoituksessa nykyinen pääministeri Antti Rinne lupasi, että malliin liittyvä työttömyyskorvauksen leikkuri kumotaan.Kimmo Hiltunen / Yle

Työttömien aktiivimallista ei synny hallituskriisiä. Se mahdollisuus on varattu suuremmille kiistoille työllisyyskeinoista tai valtion taloustilanteen heikkenemisestä.

Sen sijaan aktiivimallista saa sanallisen nahistelun hallituksessa. Pitääkö nyt tehdä korvaavia toimenpiteitä, jos tutkijat eivät anna varmaa vastausta työllisyysvaikutuksista?

Etenkin keskustassa vaadittiin kesällä odottamaan tutkimusta aktiivimallin työllisyysvaikutuksista ennen kuin mallin leikkuri puretaan.

Toiseksi suurin hallituspuolue muistutti, mitä hallitusohjelmassa sovittiin: työttömien aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Laki työttömyyskorvausleikkurin purkamisesta lähti hallituksesta lausunnoille ennen vaikutusarviota. Eduskuntaan lakiesitys viedään vasta tutkija-arvion julkistamisen jälkeen.

Raporttiluonnos: Ansioturvan saajien työllisyys on voinut lisääntyä

Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia selvittänyt tutkijaryhmä arvioi loppuraporttinsa luonnoksessa, että Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien työttömien työllisyys ei lisääntynyt.

Johtopäätös ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavien osalta oli, että aktiivimalli on voinut lisätä työllisyyttä. Vaikutusta on kuitenkin vaikea eristää parantuneen taloustilanteen vaikutuksista.

Tutkijaryhmä julkistaa raporttinsa huomenna perjantaina. Jos lopullinen johtopäätös on sama kuin luonnoksessa, tulos jättää eri puolueille tulkinnan varaa.

Työllisyysvaikutusten osalta nopeasti muuttunut suhdannetilanne ja sopivien verrokkiryhmien puute tekee arviointitehtävästä vaikean ja tuloksista epävarmoja.

Aktiivimallin tutkimusraportin esipuheen luonnos

Tutkijaryhmä ei anna lukumääräistä arviota, kuinka paljon ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työllisyys parani aktiivimallin seurauksena.

Vaatimuskin tuhatluvusta olisi ehkä kohtuuton. Tutkimusmielessä aktiivimallin käyttöönoton tapa oli tutkijoille pettymys.

Tutkijaryhmään kuulunut tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta arvioi vuoden 2017 lopussa Talouselämän haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) seuraavasti:

– Tämä olisi pitänyt toteuttaa niin, että osa porukasta siirtyisi malliin nyt ja loput vaikka parin vuoden päästä. Sitten olisi voitu jälkikäteen arvioida oliko se hyvä idea vai ei, Kyyrä totesi.

Poliitikkojen vuoro: Syntyykö korvattavia menetyksiä työllisyyteen?

SDP:ssä ja vasemmistoliitossa on nyt todennäköisesti halu tulkita tutkijoiden johtopäätöksiä niin, että aktiivimallin korvaavia toimia ei erikseen tarvitse alkaa listata.

Puolueiden ajatuskulku voisi olla: on vaikea vaatia työllisyysvaikutuksiltaan vastaavien toimenpiteiden listaamista, koska on vaikea arvioida lukumääräisesti aktiivimallin vaikutuksia.

Mitä me sanoimme -ajatus voi olla monen demarin huulilla.

Keskustassa taas voi olla houkutusta kääntyä vaihteeksi valtiovarainministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan.

Ajatuskulku voisi olla: Kelpo virkamies kyllä pystyy arvioimaan tuhatluvun tutkijaryhmän sanallisille kuvailuille. Siis kuinka paljon ansiosidonnaisen turvan saajien työllisyys olisi aktiivimallin ansiosta parantunut.

Toistaiseksi yhtään hallituksen työllisyystoimea ei ole nimetty suoraan aktiivimallin korvaajaksi.

Jos aktiivimallin korvaajia pitää nimetä, etenkin vasemmistopuolueissa todennäköisesti tulkittaisiin palkkatuen käytön lisääminen, työllisyyden kuntakokeilut ja eläkeputken ikärajan korotus riittäviksi toimiksi. Toinen asia on, sopiiko tulkinta keskustalle.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena aktiivimalliesityksessä oli työllisyyden lisääntyminen 8 000 ihmisen verran.

Aktiivimallikiistelyn jälkeenkin hallitukselta tarvitaan työllisyystoimia

Ei kiistely aktiivimallin hyödyistä vielä mitään. Odottakaapa ensi vuoteen.

Hallituksen yhteistyökyky mitataan ensi syksynä. Hallituksesta pitäisi kuulua päätöksiä, jotka auttavat 30 000 lisätyöpaikan syntymiseen.

Jos luku ei täyty, hallitus joutuu käymään luvattujen menolisäysten kimppuun, pahimmillaan leikkausmielessä.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus – vanha vaihtoehto aktiivimallille – nousee varmasti keskusteluihin. Siitä pitävät työnantajajärjestöt huolen.

Lue lisää:

Ylen tieto: Aktiivimallin vaikutuksista osa jäämässä arvoitukseksi – Loppuraportin mukaan ansioturvan saajien työllisyys on voinut lisääntyä

EK: Aktiivimallin vaikutus hyvä, vaikka se kohdistuisikin vain ansioturvan saajiin – ministerit eivät kommentoi keskeneräistä raporttia

Aktiivimallin leikkuri jo matkalla romukoppaan - Ministerin mukaan uutta "ruoskaa" työttömälle ei suunnitella

Enemmistö TE-toimistojen asiantuntijoista lakkauttaisi aktiivimallin

Video: Aktiivimallin vastainen mielenilmaus, Antti Rinteen lupaus aktiivimallin leikkurin purkamisesta