Analyysi: Media tarkkailee Hetemäen seuraajan valintaa silmä kovana – ja syystä

Helsingin Sanomat luonnehti Hetemäkeä taikuriksi, joka loi ministereille illuusion vallasta, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

virkamiehet
Martti Hetemäki Säätytalolla
Martti Hetemäki Säätytalossa hallitusneuvotteluiden aikaan toukokuussa 2019. Hetemäki on toiminut valtiovarainministeriön korkeimpana virkamiehenä vuodesta 2013 alkaen.Pekka Tynell / Yle

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala pohdiskeli eilen Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), mikä mediaa kiehtoo ministeriön seuraavan kansliapäällikön valinnassa.

– Asian sa(a)ma suuri julkisuus on toisaalta ymmärrettävää, mutta toisaalta häkellyttävää. Pienempikin olisi riittänyt? Sovala kirjoitti.

Sovala itse on yksi kuudesta tehtävää hakeneista.

Mediatalosta katsottuna julkisuuden määrä ei lainkaan häkellytä. Valtiovarainministeriön kansliapäällikköä – tai virallisesti valtiosihteeriä kansliapäällikkönä – pidetään yhtenä Suomen vaikutusvaltaisimmista virkamiehistä.

Vuodesta 2013 ministeriötä johtanutta Martti Hetemäkeä ja hänen edeltäjäänsä Raimo Sailasta (virassa 1995–2013) on luonnehdittu merkittäviksi vallankäyttäjiksi, jotka ovat muovanneet Suomessa kulloinkin vallinnutta talouspoliittista linjaa.

Hetemäen maineesta kertoo Helsingin Sanomissa julkaistu kuvaus hänestä taikurina, joka on luonut vaihtuville ministereille illuusion siitä, että heillä olisi jonkinlaista valtaa (siirryt toiseen palveluun).

Eduskuntakeskusteluissa valtiovarainministeriön korkeita virkamiehiä on käytetty jopa poliittisina lyömäaseina tänä syksynä. Hallitus ja oppositio ovat kisailleet siitä, kenen kanssa Hetemäki oikein onkaan samaa mieltä.

Ei siis ihme, että kansliapäällikön valinta herättää kiinnostusta.

Sovala haki kansliapäällikön tehtävään myös viime kerralla. Valtiovarainministeriötä ei kuitenkaan johda demari, vaan keskustalainen Mika Lintilä.

Sovala itse on toiminut ennen nykyistä pestiään muun muassa ministeriön kansantalousosaston päällikkönä ja on puoluetaustaltaan sosialidemokraatti. Voikin olla, että SDP:n johtaman hallituksen tekemässä valinnassa hän on vahvoilla. Sovala haki tehtävään myös viime kerralla.

Valtiovarainministeriötä ei kuitenkaan johda demari, vaan keskustalainen Mika Lintilä. Keskustalla ei ole omaa ehdokasta kisassa. Kiinnostaisiko Lintilää enemmän EK-pomona ja Perheyritysten liiton johdossa vaikuttanut ministeriön rahoitusmarkkinaosaston pomo Leena Mörttinen? Tai kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen?

Myös valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg on mukana kisassa. Valtiovarainministeriötä kuullaan usein taloudenpitoon liittyvissä asioissa, mutta ministeriö vastaa myös esimerkiksi valtion henkilöstöpolitiikasta ja koko valtionhallinnon kehittämisestä – esimerkiksi kunta- ja aluehallinnosta. Nerg on nimenomaan hallintopolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri, ja hänestä ministeriö saisi johtajakseen hallinnontuntijan. Mutta kaipaako Rinteen hallitus sitä?

Vai nousisiko johtoon sittenkin Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja?

Ei siis ole hallituksen kannalta yhdentekevää, ketkä paikoilla istuvat.

Kun Antti Rinteen (sd.) hallitus pääsee valitsemaan valtiovarainministeriön kansliapäällikön, se käyttää merkittävää valtaa.

Korkeat virkamiehet ovat toki virkamiehiä, mutta heillä on usein poliittista taustaa – ja toisaalta he osallistuvat nimenomaan kovan politiikan tekemiseen. Ei siis ole hallituksen kannalta yhdentekevää, ketkä paikoilla istuvat.

Kansliapäälliköiden nimityksissä valta on usein ollut yksittäisillä ministereillä. Aikanaan nimityksistä on saatettu sopia erilaisina paketteina, mutta viime vuosina tällainen on kiistetty. Jos paketteja sorvataan, niihin voitaisiin lisätä myös muita nimityksiä, kuten Kauppalehti arvelee (siirryt toiseen palveluun). SDP:lle Kela ja kokoomukselle Sitra?

Rinteen hallitus on jo päässyt nimittämään aiemmin yhden kansliapäällikön. Sosiaali- ja terveysministeriön johtoon valittiin demaritaustainen Kirsi Varhila. Aiemmin ministeriötä johtanut kokoomuslainen Päivi Sillanaukee sai lähteä.

Eilen sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi ilmoitti lähtevänsä. Ensi vuonna päättyvät ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan, työ- ja elinkeinoministeriön kokoomuslaisen Jari Gustafssonin kausi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sosialidemokraattisen Anita Lehikoisen kaudet.

Myöhemmin hallituskaudella päättyvät vielä ainakin ulkoministeriön Matti Anttosen, liikenne- ja viestintäministeriön Harri Pursiaisen sekä puolustusministeriön Jukka Juustin kaudet.

Olisi outoa, jos media ei seuraisi tarkkaan, keitä näihin tehtäviin valitaan.

Lue lisää:

Tässä ovat kaikki valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi hakeneet – mukana muun muassa Juhana Vartiainen ja Päivi Nerg