Nuoret halusivat huumehöyryisen elämän jälkeen päihteettömän paikan – kun Lahdesta ei sellaista löytynyt, he perustivat sen itse

Päihdekuntoutuksen jälkeen moni nuori jää tyhjän päälle.

päihderiippuvuus
Toipuvat päihderiippuvaiset tapaavat toisiaan Lahden Homebasessa
Nuoret suunnittelevat itse Homebasen päiväohjelman. Kaupungin palkkaama osa-aikainen työntekijä hoitaa hallinnolliset asiat. Marjo Pirilä / Yle

Vuosi sitten Marko, Santeri ja Toni sekä kolme muuta päihdekuntoutuksessa tutustunutta kaverusta päättivät, että entisiin kuvioihin ei enää palata. Raitistunut elämä tarvitsi tukea, sillä kaikki piti opetella uudelleen, jopa kaupassa käyminen.

– Ei tarvinnut enää ensimmäisenä kauppaan astuessaan tarkistaa, missä on valvontakamerat, Marko kertoo.

Nuoret esiintyvät tässä etunimillään, sillä he eivät halua tulla leimautuneiksi entisinä narkomaaneina.

Parikymppisillä nuorilla oli tukea toisistaan, mutta samalla he ymmärsivät, että kaikilla päihdekuntoutujilla ei välttämättä ole sellaista tukiverkostoa. Eikä heilläkään ollut paikkaa, missä olisivat voineet säännöllisesti tavata toisiaan.

– Me halusimme perustaa kohtaamispaikan, mutta meillä ei ollut mitään hajua, miten se perustetaan, kertoo Santeri.

Lahdessa oli jo jonkin aikaa vellonut keskustelu päihdetilanteesta. Kaupunki oli saanut kyseenalaista mainetta, kun kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen teki aloitteen Lahden julistamisesta amfetamiini-pääkaupungiksi (IL) (siirryt toiseen palveluun). Valtuustossa käytiin vakavaa keskustelua, miten pahenevaan päihdetilanteeseen pitäisi tarttua.

Nuoret itse huomasivat, että aihe on polttava ja että heillä olisi siihen ratkaisu.

Sana on levinnyt nopeasti

Nuoret lähettivät sähköpostia ympäriinsä ja melko pian Lahden kristillisten kaupunginvaltuutettu Pekka Airamo vastasi. Hän halusi tavata nuoret ja kuulla heidän ideansa.

– Meillä oli vihko täynnä ideoita. Pekka lähti viemään asiaa eteenpäin ja vuosi ensimmäisestä tapaamisesta Homebase avasi ovensa, sanoo Santeri.

Homebase on Lahden Aleksanterinkadun varrella oleva päihdekuntoutujien kohtaamispaikka. Kaupunki maksaa paikan vuokran, osa-aikaisen työntekijän ja toimintarahan. Syyskuun alussa avautunut paikka on tavoittanut jo useita päihdekoukusta toipuvia nuoria. Päivässä kävijöitä on 10-15. Uudet asiakkaat tulevat usein kaverin suosituksesta, sillä sana on levinnyt nopeasti. Perustajajäsenet toimivat paikassa vertaistukiohjaajana.

– Tämä on syrjinnästä vapaa alue. Me autamme päihdekuntoutuksesta tulevia etenemään elämässä eteenpäin, niin että heillä olisi jotain tekemistä, eikä tarvitsisi olla ulkona tai entisten kavereiden kanssa, sanoo Toni.

Homebase on nuorten päihdekuntoutujien kohtaamispaikka Lahdessa
Putsi ja Skutsi ovat Homebasen terapianallet. Putsi on puhtaana eli raitis ja Skutsi on vielä "käyttävä" nalle.Marjo Pirilä / Yle

Hoitojakson jälkeen jää yksin

Parikymppiselle Janitalle uusi kohtaamispaikka tuli tarpeeseen. Hän havahtui viime juhannuksena siihen, että koko elämä pyöri päihteiden ympärillä.

– Koko päivä painottui päihteisiin, joko myymiseen tai käyttämiseen. Ajattelin, että tämä ei enää vetele.

Janita pääsi katkolle, kun sai lääkärin vakuuttuneeksi siitä, että hän on tosissaan. Hoitojaksolla Janita oppi perusarjen askareita ja rutiineja. Hoitojakson jälkeen olo oli yhtäkkiä yksinäinen.

– Arki iski vasten kasvoja. Tunsin itseni tosi avuttomaksi. Ei ollutkaan enää ihmistä vieressä, kuka kyselee sun kuulumiset parin tunnin välein ja muistuttaa sua ihan kaikesta..

– Hoitojaksotkin ovat lyhyitä, että puolet siitä ajasta on vielä ihan sekaisin. Toipuminen ei käy nopeasti, Marko jatkaa.

Santerin mukaan hoitojakson jälkeen riskinä on eristäytyminen muusta elämästä.

– Huumeidenkäyttäjät välttelevät vastuuta viimeiseen asti. Normaalielämässä se ei enää onnistu.

Homebasessa opetellaan ruuanlaittoa, asioimaan kaupassa ja hoitamaan muita arkisia asioita. Kun on puolet elämästään ollut muissa maailmoissa, näyttää elämä raittiina aivan toiselta. Moni ei osaa laittaa minkäänlaista ruokaa.

– Ei silloin ole tarvinnut opetella mitään aikuisten juttuja. Silloin pärjää päivästä toiseen, kun löytää tietyn annoksen ainetta, sanoo Janita.

Homebasessa opetellaan elämään arkipäivää selvänä.
Homebasessa opetellaan elämään arkipäivää selvänä.Marjo Pirilä / Yle

A-klinikka oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen pitää erittäin poikkeuksellisena, että nuoret ovat itse aktiivisesti olleet perustamassa päihdekuntoutujien kohtaamispaikkaa.

– Hatun nosto heille. Ei ole tavanomaista, että näin nuoret perustavat vertaistukiryhmän.

A-klinikka on perustamassa vuoden alussa Päijät-Hämeeseen avokuntoutuspaikan ja Partanen uskoo, että klinikka tulee tekemään Homebasen kanssa yhteistyötä. Partasen mielestä Homebasen toiminnassa on tärkeää nimenomaan vertaistuki ja uudet sosiaaliset verkostot.

– Kaikilla päihdekuntoutujilla on äärimmäisen tärkeää, että kaveripiiri muuttuu. Uuden elämän kannalta päihteettömillä ja päihteettömyyteen pyrkivillä kavereilla on valtaisa merkitys, sanoo ylilääkäri Partanen.

Partasen mukaan kuntoutusjakson jälkeiseen toipumiseen saa Suomessa vaihtelevasti apua. Suuremmilla paikkakunnilla on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, mutta nuorten päihdekuntoutus pitäisi ottaa kunnissa nykyistä vakavammin.

– Kuntoutukseen on monesti hankala päästä ja hoitojaksot ovat lyhentyneet. Suonensisäistä huumeista vieroittaminen vie aikaa. Mitä varhemmin päihteidenkäyttöön puututaan, sitä vähemmän kuntoutujalla on erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia komplikaatioita, sanoo Partanen.

Homebase hakee jatkoa

Homebasen perustajajäsenet ovat perustamassa yhdistystä, sillä he hakevat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEA:lta kolmevuotista hankerahoitusta.

– Me haluamme tarjota tätä yhteisöllistä toimintaa vielä enemmän. Haluamme sellaisen päiväohjelman tänne, että liikuntaa ja ruuanlaittoa olisi vaikka joka päivä, sanoo Santeri.

Santeri ja Janita ovat lähdössä kouluille kertomaan kokemusasiantuntijoina päihderiippuvuudesta. Janitan arkeen on tullut enemmän sisältöä ja Homebase on tuonut uudet ihmiset elämään.

– En näe, että mun menneisyydessä on kavereita – niin karulta kuin se kuulostaakin. Käyttöajan porukat oli vaan hyötysuhteita eikä siltä ajalta ole ihmisiä, joita voisin kutsua kavereiksi. Jos ne joskus haluavat hoitoa tai apua, niin totta kai mä sitä annan, muuten mulla ei ole niille mitään asiaa.

Kuuntele nuorten haastattelu: Lahteen syntyi päihdekuntoutujien kohtaamispaikka nuorten omasta aloitteesta

Lue lisää: Lahti leimataan suotta Suomen huumepääkaupungiksi – ongelmat eivät ole pääkaupunkiseutua pahempia