Aluehallintovirasto on ottanut Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa – kotihoidon työntekijät tekivät itse ilmoituksen viranomaisille

Työntekijät tekivät Tampereen kaupungin vanhusten kotihoidosta ilmoituksen viranomaisille. Tarkastuksessa löytyi paljon epäkohtia.

Vanhusten kotihoito
Dosetti
Tampereella vanhusten kotihoidon yksikköön tehdyssä tarkastuksessa paljastui ongelmia mm. lääkehuollossa. Kuvituskuva.Jouni Immonen / Yle

Aluehallintovirasto on ottanut koko Tampereen kaupungin vanhusten kotihoidon valvontaansa. Heinäkuussa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) sai epäkohtailmoituksen Lielahden kotihoidosta. Ylen hankkimista asiakirjoista käy ilmi, että työntekijät ovat huolissaan muun muassa jatkuvasta henkilöstövajauksesta, kun sijaisia saada tai oteta. Ilmoituksen mukaan myös lääkevirheitä on ollut paljon.

Aluehallintovirasto teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Lielahden kotihoitoon elokuun puolivälissä. Käynnin aikana paljastui useita epäkohtia ja myös vakavia puutteita, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Aluehallintovirasto vaati välittömiä toimenpiteitä lääkehoitoon kokonaisuudessaan. Myös esimiehelle vaadittiin välitöntä tukea.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Tampereen kotihoidon valvonnasta vastaa aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtela. Tapauksen kaikki yksityiskohdat eivät ole julkisia, sillä valvonta on kesken. Avi tekee asiassa yhteistyötä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa.

– Olemme tehneet Tampereen kaupungille selvityspyyntöjä ja saaneet vastaukset. Nyt arvioimme yhdessä Valviran kanssa, mitkä ovat seuraavat askeleet, Haahtela sanoo.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtela
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtela on huolissaan vanhusten kotihoidon laadusta. Asiakkaiden kotona tehtävää työtä on vaikeampi valvoa kuin esimerkiksi tehostettua palveluasumista.Matias Väänänen / Yle

AVI on pyytänyt kaupunkia toimittamaan tiedot tarkoista asiakasmääristä ja henkilöstöluettelon, jossa on listattuna kaikki kotihoidon työntekijät. Lisäksi AVI haluaa kopiot lääkeluvista, sillä tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että osalla työntekijöistä lääkeluvat eivät olleet kunnossa, eikä vastaava sairaanhoitaja tiennyt, miten niiden voimassaolo lasketaan.

Kaupunki sai selvityspyynnön elokuun lopussa. Kaupunki ei pystynyt toimittamaan selvitystä annetusta ajassa, mutta sai lokakuun loppuun lisäaikaa selvityksen tekemiseen.

Epäkohtailmoitus karua luettavaa

Työntekijöiden tekemän epäkohtailmoituksen mukaan Lielahden kotihoitotiimin esimies on vaihtunut kahden vuoden aikana kahdeksan kertaa. Ilmoituksessa työntekijät kertovat toistuvista tilanteista, joissa poissaolevien hoitajien tilalle ei ole sijaisia. On päiviä, jolloin vain kaksi kolmasosaa vuoroihin merkityistä hoitajista on ollut paikalla.

Näissä tilanteissa työntekijät joutuvat jakamaan keskenään asiakkaat, jotka jäisivät ilman hoitajaa. Se tarkoittaa, että asiakkaiden käyntiaikoja joudutaan lyhentämään, jotta kaikkien luona ehdittäisiin edes piipahtaa.

Liian suuri asiakasmäärä aiheuttaa myös sitä, että vanhukset saattavat saada lääkkeensä vääriin aikoihin. Ilmoituksen mukaan voi käydä niin, että asiakas saa aamulääkkeensä vasta puoli yhdeltätoista ja iltalääkkeensä jo ennen kello 18:aa, vaikka osassa lääkkeistä antovälin tulisi olla 12 tuntia.

Tampereen kaupungin mukaan Lielahden kotihoidon yksikön asiakkaana on noin 150 länsi-tamperelaista ikäihmistä. Tiimissä on 35 kotikäyntejä tekevää työntekijää. Epäkohtailmoituksen mukaan Lielahden kotihoidossa tehtiin kesällä huomattava määrä ylitöitä ja tuplavuoroja.

Lääkkeet lukitsemattomissa tiloissa, joihin kaikilla pääsy

Aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä Lielahden kotihoidon lääkehoidosta löytyi lukuisia epäkohtia. Lääkkeiden säilyttämisessä ja käsittelyssä oli leväperäisyyttä. Lääkkeitä esimerkiksi säilytettiin jääkaapissa, joka oli kyllä lukittava, mutta avainta säilytettiin lukossa.

Tarkastuksessa selvisi myös, että kaikilla työntekijöillä oli pääsy lääkekaappeihin. Niissä säilytettiin myös hermostoon vaikuttavia PKV-lääkkeitä. Näiden lääkkeiden määrät pitäisi tarkistaa päivittäin. Tätä ei ollut tehty säännöllisesti. Lisäksi selvisi, että lääkkeitä oli jäänyt tilaamatta, minkä takia yksittäiset asiakkaat ovat hetkellisesti jääneet ilman tiettyä lääkettä.

Jos asiakkaiden lääkkeitä säilytetään niin, että niitä voi joutua vääriin käsiin, se vaarantaa asiakasturvallisuutta.

Mervi Tiri

Tarkastuskäynnillä kävi ilmi myös se, että yksiköstä puuttui yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma kokonaan. Myöskään yksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa ei ollut. Haahtelan mukaan puutteet ovat vakavia, sillä suunnitelmat ohjaavat käytännön työtä.

– Esimerkiksi lääkehoitosuunnitelmassa on selkeästi kuvattu työntekijöiden vastuualueet sekä prosessi, miten toimitaan myös niissä tilanteissa, kun tulee lääkehoidon poikkeamia, Haahtela sanoo.

Lääketurvallisuuteen liittyvät asiat on siirretty selvitettäväksi Valviraan. Ylitarkastaja Mervi Tiri ei halua ottaa kantaa Tampereen tapaukseen, koska valvonta on kesken.

– Yleisesti voi todeta, että jos asiakkaiden lääkkeitä säilytetään niin, että niitä voi joutua vääriin käsiin, se vaarantaa asiakasturvallisuutta. Samoin asiakasturvallisuus on vaarassa, jos lääkkeiden jakoon tai antoon osallistuu lääkeluvattomia henkilöitä, Tiri sanoo.

Kaupunki ilmoitti itse lääkevarkauksista

Lielahteen tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen aluehallintovirasto on saanut myös muita epäkohtailmoituksia.

Lokakuun alussa Tampereen kaupunki teki itse aluehallintovirastolle ilmoituksen Tesomalla tapahtuneesta lääkevarkaudesta. Selvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että Tampereen kaupungin kotihoidossa on vuoden 2019 aikana ollut muitakin epäilyjä lääkevarkauksista.

– Selvitysten mukaan meillä on tiedossa, että lääkevarkauksia on useampia, Haahtela vahvistaa.

Varmasti on parannettavaa, sitä en kiellä ollenkaan.

Mari Patronen

Aluehallintovirasto on pyytänyt Tampereen kotihoidon kaikista palvelualueista yhteenvedon lääkehoidon tilanteesta, lääkepoikkeamista ja epäillyistä lääkevarkauksista.

Valvira on mukana selvittämässä lääkevarkauksia ja ilmi tulleita lääkehoidon epäkohtia.

– Pyydämme selvityksiä muun muassa siitä, miten Tampereen kaupunki toimii, kun epäillään lääkevarkautta. Tekeekö se esimerkiksi tarvittaessa ilmoituksen aluehallintovirastoon tai Valviraan, Tiri sanoo.

Kaupunki: "Ikävää, että asia tulee tällä tavalla esiin"

Tampereen kaupungin kotihoidosta vastaa Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Mari Patronen. Patrosen mukaan Tampereen kotihoito ei ole kriisissä, mutta korjausliikkeitä on tehtävä.

– Varmasti on parannettavaa, sitä en kiellä ollenkaan, Patronen sanoo.

Patrosen mukaan henkilöstövajaus pääsi Lielahdessa kesän aikana pahaksi, kun kesäsijaiset saivat työtä muualta ja lisäksi tuli useita pitkiä sairauslomia. Alueella oli myös täyttämättömiä vakansseja, joihin ei löytynyt hakijoita. Nyt vakanssit on täytetty.

– Tällä hetkellä Tampereen kotihoidossa ei ole ihan kriittinen tilanne. Mutta on totta, että kesällä tilanne rävähti meidän silmillemme. Tämä on kansallinen haaste, emme ole ainoa paikka, missä on ollut vakansseja täyttämättä, Patronen sanoo.

Mari Patronen
Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Mari Patronen aloitti työssään Tampereen kaupungilla toukokuussa. Hän sanoo, että keskusteluissa kotihoidon työntekijöiden kanssa kävi heti ilmi, että tarve kotihoidon kehittämiseen on iso. Jussi Mansikka / Yle

Lääkehuollossa esille tulleita epäkohtia ei Patrosen mielestä voi puolustella.

– Oli minullekin yllätys, että asiat eivät olleet kunnossa, ja on ikävää, että se tulee tällä tavalla esiin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että tilanne tuli esiin, koska nyt siihen on pystytty puuttumaan. Tämä on nyt meillä kehittämisen kohteena koko ensi vuoden, asia laitetaan koko Tampereella kuntoon, Patronen lupaa.

Tampereen kaupunki aloitti marraskuun alussa kotihoidon kehittämishankkeen, missä kehitetään kotihoidon työn sisältöä kaikissa yksiköissä. Patronen kertoo, että ensi vuodelle kotihoito on saamassa 39 uutta vakanssia.

Tampereen tapaus kertoo kotihoidosta yleisemmin

Ylitarkastaja Riikka Haahtela pitää Tampereen kotihoidossa ilmenneitä epäkohtia hyvin valitettavana asiana. Hoito tapahtuu asiakkaan kotona ja yleensä työntekijä tekee sitä yksin, joten esimerkiksi laadun varmentaminen ja valvominen on vaikeampaa kuin tehostetun palveluasumisen, jonka laadusta on puhuttu paljon.

– Kotihoito on hyvin ajankohtainen asia, sillä epäkohtailmoituksia tulee kotihoidosta aika paljon.

Haahtelan mukaan kotihoitoa pitää lähteä kehittämään koko Pirkanmaalla. Pitkään on ollut tiedossa, että asiakasmäärät kasvavat, yhä huonokuntoisemmat ovat kotihoidossa eli tuen tarve kasvaa ja ajatus on, että entistä pidempään asutaan kotona.

– Ollaan hyvin kaukana tavoitteesta, että saman mummon luona kävisi aina sama hoitaja, joka pystyisi arvioimaan päivittäin potilaan toimintakykyä ja voinnissa tapahtuneita muutoksia. Ongelmana on myös perehdytys, jota ei ehditä tehdä kunnolla, jos henkilöstö vaihtuu koko ajan.

Lainsäädännön mukaan työntekijöille ei saa tulla mitään sanktioita, jos meihin ollaan yhteydessä tai meille kerrotaan asioita tarkastuskäynneillä.

Riikka Haahtela

Aluehallintovirasto pohtii nyt yhdessä Valviran kanssa, miten Tampereen kotihoidon valvontaa jatketaan. Jos asioita ei laiteta kuntoon, AVI voi antaa myös määräyksen, jota tehostetaan uhkasakolla.

Ilmoituksia myös muista kunnista

Tampereen kaupunki ei ole ongelmien kanssa yksin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on meneillään lukuisia epäkohtailmoituksia liittyen kuntien kotihoitoon.

– Epäkohtailmoitusten sisällöt ovat hyvin samankaltaisia. Ne koskevat henkilöstömitoitusta, asiakasmääriä, lääkehoitoa, työn organisointia ja johtamista, Haahtela luettelee.

Valviran Mervi Tiri pitää kotihoitoa haastavana valvottavana. Tirin mielestä palveluntuottajat eivät aina ota vakavasti viranomaisohjeita. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä puolta.

– Tärkeää olisi myös muistaa, ketä varten palvelua tuotetaan.

Sosiaalihuoltolain mukaan henkilöstöllä on velvollisuus tuoda havaitsemansa epäkohdat esiin. Tarkoitus on, että asiat käsitellään työyhteisössä, mutta jos työntekijät kokevat, että heitä ei ole kuultu, niin heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus viranomaisille eli tässä tapauksessa aluehallintovirastoon.

– Valvontakäyntien yhteydessä kuulemme aina henkilöstöä. Tuomme esiin, että tarvitsemme rehellistä tietoa ja myös sen, että lainsäädännön mukaan työntekijöille ei saa tulla mitään sanktioita, jos aluehallintovirastoon ollaan yhteydessä tai meille kerrotaan tarkastuskäynneillä, miltä asiat näyttävät työntekijöiden silmin, Haahtela sanoo.