Avaruudesta tehty mittaus antoi liian toiveikkaan kuvan – rannikkojen tulvat uhkaavatkin satoja miljoonia ihmisiä

Maailmankartan rantaviivat muuttuvat tunnistamattomiksi, ellei hiilidioksidipäästöihin puututa toden teolla, varoittavat tutkijat.

Nouseva merenpinta
Vanha nainen seisoo tulvaveden valtaamalla kadulla kainaloita myöten monsuuni-sateiden aikana Karachissa, Pakistanissa.
Pakistan kuuluu maihin, joita tulvat koettelevat jo nyt. Shahzaib Akber / EPA

Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpintojen nousu on rannikkojen asukkaille selvästi suurempi uhka kuin on luultu, varoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Vaarantuneilla alueilla on yli kolme kertaa niin paljon asutusta kuin aiemmin on arvioitu, laskee Nature Communications (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus.

Alueilla, jotka vuoteen 2050 mennessä joutuvat tulvan valtaan vähintään kerran vuodessa, on arveltu asuvan 80 miljoonaa ihmistä. Uusi laskelma on 300 miljoonaa.

Tätä lukua ei enää saa kauniimmaksi, vaikka hiilidioksidipäästöihin tartuttaisiin heti toden teolla, mutta nopeat päätökset ratkaisevat, ovatko maailmankartan nykyiset rantaviivat tunnistettavissa enää 2000-luvun loppupuoliskolla, tutkijat sanovat.

Heidän mukaansa 200 miljoonalta ihmiseltä koti voi jäädä lähivuosikymmeninä jopa pysyvästi veden alle.

Nouseva merenpinta ja voimistuvat myrskyt iskevät ankarimmin Aasiaan. Kaksi kolmasosaa vaaraan joutuvasta väestöstä asuu Kiinassa, Bagladeshissä, Intiassa, Vietnamissa, Indonesiassa ja Thaimaassa, tutkimuksessa luetellaan.

– Ilmastomuutoksella on voimaa muuttaa kaupunkien, rannikkojen ja kokonaisten alueiden ulkonäköä jo meidän elinaikanamme. Valtiot joutuvat yhä useammin pohtimaan, kuinka kauan rantojen suojarakennelmista on hyötyä, sanoo tutkimusta johtanut Scott Kulp Climate Central (siirryt toiseen palveluun) -järjestöstä.

Tutkimuksessa käytettiin tekoälyä, ihmisaivojen hermoverkkojen toimintaa jäljitteleviä algoritmejä.

Merenpinnan nousua ennustavia lukuja ei ryhdytty muuttamaan, vaan korjaukset tehtiin tietoihin maanpinnan korkeudesta. Mitä alavampi ranta, sitä kauemmaksi maalle tulvehtiva vesi yltää.

Uusi data osoitti, että rannikkoja on pidetty todellisuutta korkeampina, ja odotettavissa olevat tulvatuhot on siksi arvioitu aivan liian pieniksi, kertoo Climate Centralin tutkija Ben Strauss.

Maanpinnan luultiin olevan kattojen korkeudella

Strauss ja Kulp eivät olleet ensimmäisiä asiantuntijoita, jotka havaitsivat tulvavaaran arvioinnissa käytetyt topografiatiedot huomattavan epävarmoiksi. He panivat ne tositestiin.

Luvut ovat Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan SRTM-ohjelmalta. Sen mittaukset teki avaruussukkulan mukana vuonna 2000 lentänyt tutkajärjestelmä.

Kulp ja Strauss vertasivat SRTM:n antamia tietoja lentokoneista tehtyihin lasermittauksiin ja totesivat, että SRTM:n data näytti järjestelmällisesti virheellisiä lukuja. Ongelma johtui pitkälti siitä, että SRTM piti talojen kattoja ja puiden latvoja maanpintana.

– Meille kävi selväksi, että kukaan ei tiennyt, kuinka korkeita valtaosa maapallon rannikoista on, Strauss muistelee viiden vuoden takaista yllätystä.

Uuden datan perusteella syntyi CoastalDEM-malli (siirryt toiseen palveluun), joka tekijöidensä mukaan parantaa tuntuvasti merenpinnan nousun ja rannikkojen tulvien analysoinnin tarkkuutta.

Tuhotulvat jopa tuhatkertaistumassa

Merien vesimäärä kasvaa, koska Grönlannin ja Etelämantereen suurista jäätiköistä on kymmenen viime vuoden aikana lohjennut sulamaan valtavia määriä jäätä. Vesi valtaa uutta tilaa myös siksi, että lämmetessään se laajenee.

Ilmastonmuutos tietää myös entistä hurjempia trooppisia myrskyjä, jotka syytävät rankkasateitaan etenkin rannikoille ja saavat aallot nousemaan maalle.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvoi tuoreimmassa raportissaan (siirryt toiseen palveluun), että rajuimpia myrskyjä, joita on ollut kerran vuosisadassa, alkaa lähivuosikymmeninä olla monin paikoin kerran vuodessa.

Hagibis-taifuunin aikaansaaman tornadon tuhoja Ichiharan kaupungissa Chiban prefektuurissa.
Taifuunin tuhoja Japanissa Ichiharassa lokakuun puolivälissä. JIJI PRESS / EPA

Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahteen asteeseen, kuten Pariisin ilmastosopimus edellyttää, merenpinnan lasketaan nousevan noin puoli metriä vuoteen 2100 mennessä. Nykyisillä hiilidioksidipäästöillä todellinen luku voi olla lähes kaksinkertainen.

Niinpä rannikkojen tulvatuhojen ennustetaan sata- tai jopa tuhatkertaistuvan ennen kuin vuosisata vaihtuu.

Indonesiassa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo niin, että hallitus ilmoitti äskettäin aikovansa siirtää pääkaupungin pois Javan saarelta. Se on maailman nopeimmin uppoavia alueita.

Climat Centralin luvut ovat entistäkin karumpia myös Indonesialle: tulvavaarassa onkin 23 miljoonaa ihmistä, kun aiempi arvio oli viisi miljoonaa.

Straussin mukaan moni maa voi joutua seuraamaan Indonesian esimerkkiä. Suhteettoman suuri osuus ihmiskunnasta on asettunut alaville maille merten tuntumaan, ja ilmastonmuutoksen edetessä se tietää varmaa kärsimystä, Strauss sanoo.

Lue myös:
IPCC:n jättiraportti varoittaa: Alppien ja Skandinavian jäätiköt vaarassa, merenpinta voi nousta jopa metrin