Hammashoitopelkoa onnistuttiin vähentämään virtuaalirentoutuksen avulla — "En heti ihan uskonut, että sillä on vaikutusta"

Hammashoitopelko väheni virtuaalirentoutuksen avulla erityisesti naisilla, jotka kärsivät pelosta miehiä useammin.

pelko
Timo Olkkonen testaamassa virtuaalirentoutusta lasit päässä.
Hammashoitopelosta kärsivä Timo Olkkonen pääsi testaamaan virtuaalirentoutusta Tampereella ja koki sen tehokkaaksi. — Minua tämä rentoutti. Pulssi laski ja oli vähän kuin poissa tästä todellisuudesta, Olkkonen totesi 3 minuuttia kestäneen rentoutuksen jälkeen.Jarkko Vuolle / Yle

— En usko tähän, totesi 30 vuotta hammashoitopelkoa tutkinut ja hoitanut sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta testata virtuaalirentoutusta pelon hoitokeinona.

Lahti myös tiesi, että virtuaalilasien käyttö hammashoidon aikana olisi monistakin eri syistä haastavaa.

Mutta sitten hän tuli ajatelleeksi, että virtuaalirentoutusta voisi kokeilla juuri ennen hammashoitoa. Näin sai alkunsa Helsingissä Kalasataman hammashoitolassa toteutettu Turun yliopiston tutkimus, jollaista ei ole toteutettu missään muualla aiemmin.

Tutkimuksen myötä Lahti sai yllätyksekseen huomata ennakko-oletuksensa olleen väärä.

Jutussa esiintyvät anonyymit lainaukset ovat kokeeseen osallistuneiden potilaiden kokemuksia.

"Odotin ensin, että alkaako jotain tapahtua. Sitten keskityin katseluun ja tämä rentoutti todella hyvin."

Virtuaalirentoutukseen osallistunut

Lieväkin pelko voi paisua isoksi

Tutkimuksessa oli mukana lähes 300 potilasta, jotka satunnaistettiin koe- ja kontrolliryhmiin. Koeryhmäläisille laitettiin virtuaalilasit päähän, kuulokkeet korville ja he saivat valita kännykkäapplikaation viidestä, 1-3 minuutin mittaisesta virtuaalirentoutusohjelmasta haluamansa. Ohjelmassa oli rauhoittavia maisemia sekä varta varten rentoutumista tukemaan suunniteltu äänimaailma.

Kontrolliryhmään kuuluvat istuivat samanlaisessa tilassa pari minuuttia ja heillä oli mahdollisuus tehdä mitä halusivat, esimerkiksi selailla puhelinta.

Kalasatama valikoitui tutkimuspaikaksi paitsi isojen asiakasmäärien vuoksi, myös siksi, että siellä toimii päivystys, jonne pelkäävätkin hakeutuvat pakon edessä.

Kokeessa oli silti tarkoituksella mukana satunnaisesti kaikenlaisia potilaita, ei vain nimenomaan hammashoitopelosta vakavasti kärsiviä, koska haluttiin nähdä, miten menetelmä toimii väestötasolla, Lahti kertoo.

— Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että joka kolmas suomalainen pelkää hammashoitoa jonkin verran ja pelko voi muuttua aikuisiälläkin mihin suuntaan vain. Vähäinenkin pelko voi pahentua yhden huonon kokemuksen jälkeen, jos hammaslääkärille tai potilaalle saattuu esimerkiksi huono päivä. Siksi tarvitaan helppoja kaikille sopivia menetelmiä, eikä yritetä auttaa vain kaikista pahimmin pelkääviä.

Satu Lahti.
Professori Satu Lahti uskoo, että virtuaalirentoutus voisi toimia tukena juuri sellaisille potilaille, jotka pelon takia eivät muuten käy hammaslääkärissä.Jarkko Vuolle / Yle

Virtuaalirentoutus tehosi erityisesti naisiin

Potilaiden pelkoa mitattiin ennen hoitoa ja hoidon jälkeen MDAS-mittarilla, joka sisältää viisi kysymystä. Mittarilla pystytään pelon kokonaismäärän mittaamisen lisäksi erottelemaan, onko potilaan pelko hoitoa ennakoivaa yleistä pelkoa vai erityisesti toimenpiteisiin liittyvää pelkoa.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että jo pelkkä pelkoa mittaavan lomakkeen täyttäminen vähentää potilaan kokemaa pelkoa. Vaikutus on vielä suurempi, jos hammaslääkäri tarkastaa lomakkeen potilaan nähden ja ottaa sen puheeksi.

Tämä otettiin huomioon tutkimuksessa, jonka tulokset yllättivät Lahden täysin.

— Virtuaalirentoutuksella oli selvästi pelkoa vähentävä vaikutus. Täytyy sanoa, että en heti ihan uskonut, että sillä on vaikutusta.

"Ahdistus putosi puoleen"

Virtuaalirentoutukseen osallistunut nainen

Virtuaalirentoutus vähensi erityisesti naisten hammashoitopelkoa. Miehillä väheni hoitoa ennakoiva pelko, kun naisilla lieventyi sekä hoitoa ennakoiva pelko että hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko.

— Naiset käyttävät hammashoitopalveluita useammin ja myös pelkäävät useammin kuin miehet. Vaikka otimme huomioon, että naiset pelkäävät enemmän, siitä huolimatta vaikutus oli isompi. Emme ole keksineet, mistä se johtuu, Lahti sanoo.

Tutkittavien joukossa oli mukana myös erityisen paljon hammashoitoa pelkääviä. He saattoivat olla esimerkiksi potilaita, jotka tulivat Kalasatamaan särkyvastaanotolle, vaikka eivät normaalisti käy hammashoidossa, Lahti arvelee.

Alustavien tulosten mukaan kovasti hammashoitoa pelkäävillä virtuaalirentoutus näyttäisi toimivan vielä paremmin kuin vähemmän pelkäävillä.

— Uskon, että virtuaalirentoutus voisi toimia tukena juuri sellaisille potilaille, jotka pelon takia eivät muuten käy hammaslääkärissä, Lahti sanoo.

"Pitäisi olla aina hoidon jälkeenkin tällainen rentoutus. Tällaisen avulla olisi mahdollisuus hoidon jälkeen pyyhkiä mielestä hoidon ikävät vaikutukset"

Virtuaalirentoutukseen osallistunut

Helppo keino saada pelokkaat takaisin hammaslääkäriin

Joka kymmenes suomalainen pelkää hammashoitoa erittäin paljon. Hammashoitopelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin.

Suun terveyden huonontuessa häpeä kasvaa, minkä vuoksi hoitoa välttelee yhtä enemmän. Se puolestaan johtaa helposti hoidon vaikeutumiseen ja edelleen pelon lisääntymiseen. Näin hammashoitopelon kierre (siirryt toiseen palveluun) toimii.

Hammashoitopelon ja hammaslääkärikäyntien yhteyttä selvittäneessä pitkittäistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) niillä suomalaisilla aikuisilla, joiden hammashoitopelko kasvoi vuosien 2000 ja 2011 välillä, oli jopa viisinkertainen todennäköisyys alkaa käydä hammashoidossa epäsäännöllisesti.

Toisaalta ne, joilla pelko saatiin näiden vuosien aikana vähenemään, alkoivat käymään kuusi kertaa todennäköisemmin säännöllisesti hammashoidossa. Siksi tarvitaan helposti toteutettavia keinoja hammashoitoa pelkäävien auttamiseksi, Satu Lahti sanoo.

Rentoutuminen on Lahden mukaan yksi peruskeino pelkojen hoidossa. Rentoutumisen tiedetään vähentävän pelon ja myös kivun kokemusta.

— Hammashoitopelon hoitaminen yksilöllisesti ja ajan kanssa on kaunis ajatus, mutta realiteetti on se, että pitää löytää edullisia, helppoja ja toimivia konsteja. Se on se juttu. Virtuaalirentoutus tapahtuu parissa minuutissa odotushuoneessa eikä vie hoitohenkilökunnan aikaa, Lahti toteaa.

Lahden vetämän tutkimuksen alustavat tulokset on julkaistu Journal of Dental Research -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Nipsu-koira on töissä hammaslääkärissä – pelkääväkin potilas rauhoittuu, kun se hyppää syliin

Hammaslääkäripelko halutaan kitkeä kokonaan pois – lapset nukutetaan entistä herkemmin

Joka kolmas pelkää hammaslääkäriä – kauhutarinat lietsovat kammoa