Opiskelijat tarvitsevat tukea elämänhallinnassa – nuoriso-ohjaaja auttaa jatkamaan ammattikoulun loppuun

Tampereen seudun ammattioppilaitoksen kolmella kampuksella on nuorille oma olohuone, jossa on tavattavissa tukea antavia aikuisia.

opiskelijat
Tyttö selaa kännykkää tuolilla istuen. Vieressä on iso juliste, jossa lukee Kohtaamo, ja alla pienemmällä tietoa toiminnasta.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on perustanut Kampuskohtaamoita kolmelle kampukselleen tukemaan nuoria opiskelussa ja kaikenlaisissa elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa. Anne Savin / Yle

Tampereen seudun ammattioppilaitoksessa huoli nuorten opintojen kesken jäämisestä johti siihen, että viime keväänä kampuksille palkattiin nuoriso-ohjaajia tukemaan nuoria kaikissa heidän ongelmissaan.

Tukea voi saada siis myös muissa kuin opiskeluun liittyvissä asioissa. Kampuksille rakentuneissa Kampuskohtaamoissa työskentelevät nuoriso-ohjaajat ovat tavattavissa nuorten omilla ehdoilla.

– Minä olen täällä paikalla, eikä minulle tarvitse varata aikaa, kertoo Pyynikillä Santalahden kampuksella työskentelevä nuoriso-ohjaaja Piia Kallonen.

– Nuoret voivat lähestyä minua nimettömästi, sillä tapaamisia ei kirjata mihinkään. Silti lähes kaikki asioivat omalla nimellään. Moni tarvitsee apua opintoihinsa, mutta esille nousevat myös kotiin liittyvät ongelmat ja taloudelliset huolet, Kallonen jatkaa.

Samoissa tiloissa oppilaita käyvät tapaamassa myös esimerkiksi koulukuraattorit, opinto-ohjaajat ja oppilasterveydenhuollon henkilökuntaa.

Jenni Haapamäki seisoo Tyttöjen Taloa esittelevän julisteen edessä ja hymyilee kuvaajalle.
Kampuskohtaamossa esittäytyvistä kolmannen sektorin toimijoista tällä kertaa paikalla oli ohjaaja Jenni Haapamäki Tampereen Tyttöjen Talosta. Anne Savin / Yle

Yksi osa Kampuskohtaamoiden toimintaa on tuoda esille kolmannen sektorin tarjoamia palveluita.

– Muutaman tunnin esittelytilaisuus on hyvä tapa kertoa opiskelijoille ja henkilökunnalle, minkälaista tukea nuorille on tarjolla koulun ulkopuolella, sanoo Kallonen.

– Vaikka nuorten kontaktit jäisivät tilaisuudessa harvalukuisiksi, heidän jättämänsä esitteet häviävät niille varatusta telineestä kuitenkin tasaista vauhtia. Se kertoo siitä, että kiinnostusta on syntynyt, Kallonen jatkaa.

Huoli nuorten syrjäymisestä

Elämänhallinnan ongelmat näkyvät koulussa kesken jääneinä opintoina. Esimerkiksi Tredun opiskelijoista lopetti koulun ilman tulevaisuudensuunnitelmia viime vuonna lähes 700, ja tänä vuonna luku on noussut jo lähelle kuuttasataa. Tänä syksynä Tredussa aloitti 2 600 uutta perustutkinto-opiskelijaa. Kesken jääneillä opinnoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

– Tutkinto auttaa työllistymään ja hakemaan töitä. Jos opiskelija ei saa tutkintoa suoritettua, niin työllistyminen voi olla tosi haasteellista, sanoo Tredussa Ohjaamisen kehittämisestä vastaava projektipäällikkö** Anne Haapalehto**.

Poika kävelee suurista lasiovista ulos aurinkoiselle pihalle.
Tampereen ammatillisen oppilaitoksen oppilaista monta sataa opiskelijaa jättää vuosittain opinnot kesken ilman uusia tulevaisuuden suunnitelmia. Anne Savin / Yle

Opiskelijoiden hyvinvointia koulussa seurataan monin tavoin. Tärkeässä roolissa ovat jokaiselle oppilaalle nimetyt "omaopettajat".

– Oman opettajan tehtävänä on käydä oppilaan kanssa henkilökohtaisia keskusteluja ja tehdä opiskelusuunnitelma opiskelijalle. Omaopettaja myös seuraa, miten opinnot etenevät, kertoo Haapalehto.

Merkit oppilaan vaikeuksista on yleensä helppo havaita.

– Opiskelijalle tulee poissaoloja tai opinnot ei etene suunnitelman mukaisesti, Haapalehto sanoo.

Haapalehto korostaa toiminnassa luottamuksellisen suhteen syntymistä opiskelijoiden kanssa, koska silloin päästään kiinni ongelmiin ja useimmiten niihin löytyy apua joltain taholta.

"Ettei tarvitse yksin pohtia"

Nuoret ovat ottaneet matalan kynnyksen paikan omakseen, ja uskovat, että erilaisten aikuisten tuella on merkitystä.

– Minun mielestä on tosi tärkeätä, että ihmisille on paikka mistä saa apua. Ettei tarvitse jäädä vain itse pohtimaan asioita, vaan on joku aikuinen neuvomassa, sanoo tutorinakin koulussa toimiva Sanni Tenhunen.

Tenhunen kertoo tietävänsä jo konkreettisia tapauksia, missä oppilas on saanut apua Kampuskohtaamon kautta.

Projektipäällikkö Anne Haapalehto ja nuoriso-ohjaaja Piia Kallonen istuvat sohvalla koulun aulatilassa ja hymyilevät kuvaajalle.
Projektipäällikkö Anne Haapalehto ja nuoriso-ohjaaja Piia Kallonen seurasivat Pyynikillä, miten Kampuskohtaamo-tapahtuma veti väkeä tällä kertaa. Nuoriso-ohjaajien lisäksi nuoria käy tapaamassa kolmannen sektorin toimijoita. Anne Savin / Yle

Vasta vauhtiin pääseen toiminnan tuloksia on vielä vaikea arvioida, mutta tavoitteet ovat kirkkaana mielessä.

– Kyllä me tietysti odotamme, että negatiiviset keskeyttämiset vähenisivät, sanoo Haapalehto.

Negatiivisilla keskeytyksillä Haapalehto tarkoittaa opiskelijoita, joilla ei koulun kesken jättämisen jälkeen ole muita tulevaisuuden suunnitelmia.

– Nuorten keskuudessa on paljon pahoinvointia ja elämänhallinta on heikkoa. Jos pystymme vaikuttamaan tähän niin, että opiskelijat viihtyyvät meillä, niin silloin olemme saavuttaneet tavoitteemme.

Lue lisää:

Minna Lahti huolehtii että opettajat voivat keskittyä opettamiseen – Ruutanan koulussa kasvatusohjaaja hoitaa lasten riitojen selvittelyn