Kätilö käy taistoon äijävaltaisten ammattiliittojen valta-asemaa vastaan – "Kun hoidin synnytyksiä kolmivuorotyössä, kukaan ei kysynyt, kuka lastasi hoitaa"

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen yrittää keväällä mahdottomaksi arvioitua temppua. Hän aikoo nostaa naiset kymmenien vuosien palkkakuopasta.

Tehy
Millariikka Rytkönen Tehy / Pasila 28.10.2019
Millariikka Rytkösen mielestä ay-liikkeen on pakko muuttua tai se ei säily hengissä.Jouni Immonen / Yle

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen käy läpi papereitaan. Alkamassa on taas yksi ammattiyhdistysliikkeen kokouksista. Mies koputtaa olkapäähän ja kysyy Rytköseltä:

– Minkäs ikäinen se sinun pienin lapsi olikaan? Kuka sitä nyt hoitaa kun sinä olet täällä?

43-vuotias Millariikka Rytkönen johtaa 160 000 hoitoalan ammattilaisen Tehyä, joka on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suurin jäsenliitto. Tehyläisistä noin 90 prosenttia on naisia.

Kun hoidin kätilönä kolmivuorotyössä synnytyksiä kukaan ei lässyttänyt siitä, kuka hoitaa sinun pientä lasta.

Millariikka Rytkönen

Rytköselle on karttunut vuosien mittaan kokemusta tehyläisistä käytännön töistä. Hän on koulutukseltaan kätilö, mutta työskennellyt myös lähihoitajana, lastenhoitajana, sairaanhoitajana ja osastonhoitajana.

– Silloin kun olin yksinhuoltajana ja kätilönä kolmivuorotyössä, niin kukaan ei kysynyt minulta tai lässyttänyt siitä, että kuka nyt hoitaa sinun pientä lasta, kun sinä hoidat täällä näitä synnytyksiä yöllä ja illalla ja viikonloppuna ja jouluna. Sitäkin tapahtui, että lapsi oli avaamassa joululahjoja ja minä hoidin synnytyksiä, Rytkönen muistelee.

Rytkönen kertoo tulevansa tasa-arvokuplasta, lapsuudenkodista, jossa hän oppi, että naisten tasa-arvo on itsestään selvä asia. Siksi häntä hämmentää ja ottaa aivoon, että järjestötyössä edelleen törmää tytöttelyyn.

Hän sanoo olevansa häkeltynyt siitä sovinismin määrästä jota kohtaa. Naiset eivät siitä uskalla puhua.

– Tuon tämän julki, koska minua niin risoo se, että sitä tehdään tarkoituksenmukaisesti. Siinähän yritetään pistää sillä tavalla ruotuun, että minun pitäisi äitinä olla jotain iltasatua lukemassa.

Kysyykö kukaan Riku Aallolta, kuka teillä siivoaa?

Millariikka Rytkönen

Hän korostaa, että kyse ei ole kaikista miehistä. Ympärillä on myös paljon uutta asennetta ja hyvää yhdessä tekemistä.

– Väitän, että yksi syy miksi naiset ei hakeudu johtotehtäviin on se, että meitä ruvetaan vetämään alta kölin tietyssä vaiheessa, kun me edetään. Se tulee just tämmöisenä kuka sun lapsia hoitaa heittoina.

Kuinka monelta mieheltä tälläistä kysytään, Rytkönen ihmettelee.

– Kysyykö kukaan Riku Aallolta, että kuka teillä siivoaa? Kysyykö kukaan Jorma Maliselta, että kuka sun lapsia hoitaa? Ei – mutta minulta kysytään.

Tosi outoa, hän sanoo.

Riku Aalto on Teollisuusliiton puheenjohtaja, Malinen johtaa toimihenkilöitä edustavaa ammattiliitto Prota.

Rikon jotain kirjoittamatonta koodia ay-liikkeen sisältä kun puhun siitä, että meillä on edelleen ne hyvä veli-verkostot.

Millariikka Rytkönen

Millariikka Rytköstä on kutsuttu ay-liikkeen Peppi Pitkätossuksi tai Pikku Myyksi. Osin sen takia, että hänen punainen nutturansa erottuu kokousväen seasta kuin poiju merellä. Mutta myös siksi, että hän on tunnetusti rohkean suorapuheinen.

Yhtäläisyyden Myyhyn huomasi presidentti Tarja Halonenkin, jonka johtamassa 100 tasa-arvotekoa -toimikunnassa Rytkönen istui.

Sosiaalidemokraatti Rytköstä ei tunnu pelottavan sekään, että niille, jotka haastavat ay-liikkeen napamiehet, voi käydä huonosti. Kuten kävi SDP:n puheenjohtajan paikalta pudotetulle Jutta Urpilaiselle, joka ei kuunnellut heitä riittävästi.

Nuoret sanovat, että ay-liike näyttää sellaiselta eläkeikää lähestyvien vanhojen äijien eläkeläiskerholta.

Millariikka Rytkönen

– Näistä asioistahan ei saisi puhua ääneen. Rikon jotain kirjoittamatonta koodia ay-liikkeen sisältä, kun puhun siitä, että meillä on edelleen ne hyvä veli -verkostot tai että meillä edelleen tapahtuu sitä, että asioita sovitaan pienen piirin kesken tässä meidän työmarkkinaskenessä.

Rytkösen mielestä on täysin käsittämätöntä, että Suomessa 2010-luvun kynnyksellä on olemassa naisvaltaisen alan liittoja, joissa ei ole koskaan ollut naispuheenjohtajaa.

– Ay-liikkeen on pakko muuttua – joko se muuttuu ajassa tai sitten se ei enää säily hengissä.

Meidän nuoret jäsenet sanovat, että ay-liike näyttää sellaiselta eläkeikää lähestyvien vanhojen äijien eläkeläiskerholta.

Tehyn puheenjohtaja puhuu kirjoittamattomien koodien murtamisesta. Keväällä hän aikoo yrittää sitä Lähihoitajaliiton Superin Silja Paavolan kanssa. He aikovat ylittää miesvaltaisten liittojen palkankorotukset. Se on temppu, jota on etukäteen pidetty mahdottomana.

Ay-toverien solidaarisuus on koetuksella

Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super vaativat yhdessä hoitoalalle sopimusta, joka nostaisi palkkoja 1,8 prosenttia vuodessa yli miesvaltaisten alojen. Sillä kurottaisiin kiinni kymmenessä vuodessa hoitoalan naisten palkkakuoppa.

Järjestöt laskevat, että tyytymällä aiempien tasa-arvoerien tahtiin erot miesvaltaisiin aloihin saataisiin kiinni aikaisintaan vähän ennen ensi vuosisataa, vuoteen 2090 mennessä.

Rytkösen mielestä nyt esitettyä ohjelmaa voi sitäkin pitää aika hitaana, koska tilanteen korjaantumista odotetaan siinäkin mallissa kymmenen vuotta.

Millariikka Rytkönen Tehy / Pasila 28.10.2019
Tehyn puheenjohtajaa huolestuttaa hoitajien uupuminen kikytuntien ja sotesotkujen jäljiltä.Jouni Immonen / Yle

Suomessa sairaanhoitajan keskipalkka on noin 2 500 euroa. Eroa miesvaltaisten teollisuusalojen keskipalkkoihin on viitisensataa euroa.

– Me olemme hyvin realisteja Superin kanssa siitä, mikä on Suomen taloudellinen tilanne. Tiedän, että meillä on rivissä taatusti jäseniä, jotka sanovat, että se 500 euroa ja heti. Ei sellainen ole mahdollista.

Hoitajien vaatimukset ja aikainen liikkeellelähtö ovat ärsyttäneet paitsi työnantajapuolella myös omien joukossa, muissa palkansaajajärjestöissä.

Jos teknologianeuvottelujen tulos sovitaan katoksi, se on tupo uusissa vaatteissa.

Millariikka Rytkönen

Vientialoja edustavat Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus neuvottelevat parhaillaan sopimuksista, joista pitäisi muodostua niin sanottu yleinen linja, katto myös muiden alojen palkankorotuksille.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on selvästi näreissään siitä, että yksityisen tai vientisektorin korotuksista tulisi jonkinlainen astinlauta julkisen sektorin hoitajapalkoille.

Hän kuittaili Rytköselle loppukesästä twitterissä, että mitä jos Tehy menisi ja avaisi kierroksen, niin ei ole tuota ongelmaa.

Rytkönen sanoo, että suhteet Riku Aaltoon ovat kunnossa twitter-kuittailusta huolimatta eikä teollisuusalojen julkinen palaute ei ole myöskään pelästyttänyt hoitajien johtoa.

– Jos teknologianeuvottelujen tulos sovitaan katoksi, se on tupo uusissa vaatteissa. Liittokierroksella pitää ottaa huomioon kunkin alan erityispiirteet. En ymmärrä, miten teknologiateollisuus pystyisi määrittelemään sotealan erityispiirteet. Ei, se ei todellakaan meille käy.

Palautetta on tullut myös kuntapöydässä omilta, muilta palkansaajajärjestöiltä. Tehy ja Super rikkovat niiden mielestä kirjoittamatonta koodia siinä, että sanovat näin aikaisin ääneen konkreettisen tavoitteen, prosentit ja paljonko se maksaa.

Epäilyistä huolimatta Rytkönen toivoo muilta liitoilta solidaarisuutta matalapalkkaisille naisaloille.

Hallitus joutuu vastaamaan tasa-arvohuutoonsa

Samaan aikaan kun Tehy ja Super sparraavat jäsenistöään kevään asetelmiin, monet kunnat painiskelevat talousvaikeuksien ja säästökuurien kanssa.

Uusi hallituksen hoitajamitoitus tarkoittaa, että hoitajia on palkattava lisää. Hoivayksiköissä on oltava kymmentä vanhusta kohti seitsemän hoitajaa. Laskut lankeavat tulevina vuosina kunnille.

Hallituksen kannattaisi korvamerkitä rahat budjettiin, koska Kuntatyönantajien Markku Jalosella ei sitä rahaa ole.

Millariikka Rytkönen

Kuntatyönantajat on ilmoittanut, että Tehyn ja Superin vaatimasta 1,8 prosentin vuosittaisesta korotuksesta yleisen linjan päälle lankeaisi kunnille kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardin lisälasku.

Tehy ja Super puhuvat itse vuosittaisesta kustannuksesta, joka olisi 100–150 miljoonaa.

Rytkösen mielestä se pitäisi hoitaa valtionosuuksina.

– Hallituksen kannattaisi korvamerkitä rahat budjettiin, koska Kuntatyönantajien Markku Jalosella ei sitä rahaa ole. Kuntatyönantajat tarvitsevat avun valtiolta, hän sanoo.

Mistä hallitus sitten rahat ottaisi? Rytkönen kysyy vastakysymyksen, miksi Tehyn puheenjohtajan täytyy miettiä, mistä raha on pois. Mutta on hän silti sitäkin miettinyt.

– Kyllä minä ihmettelen, miksi nämä yritystuet on edelleen jotenkin sellainen pyhä könttä, mihin ei voi koskea.

Yritystukiin käytetään vuosittain noin neljä miljardia euroa. Tukia on usean hallituksen, viimeksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aikana yritetty karsia tuloksetta. Siitä huolimatta, että isoa osaa niistä pidetään markkinoita vääristävinä ja tehottomina.

– Sieltäkö ei löydy sitä sataa miljoonaa, mitä tähän tarvittaisiin.

Millariikka Rytkönen Tehy / Pasila 28.10.2019
Millariikka Rytköstä moititaan kulisseissa ay-liikkeen kirjoittamattomien koodien rikkomisesta.Jouni Immonen / Yle

Rytkösen mielestä poliittiset päättäjät tekevät keväällä arvovalinnan, joka vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin. Hän on toiveikas pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen suhteen.

Hallituksen ministerit ovat ilmoittaneet, että Suomi haluaa olla tasa-arvon kärkimaa. Hallituksen ohjelmassa mainitaan yli seitsemänkymmentä kertaa sana tasa-arvo. Hallituksen ohjelmassa pyritään palkkatasa-arvoon.

Hallituksessa on ennätysmäärä puolueita, joilla on naispuheenjohtaja. Li Andersson (vas.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.) edustavat uutta poliitikkosukupolvea. Anna-Maja Henrikssonin (r.) puolue on profiloitunut naisten aseman parantamisella.

Rinne itse kiitteli runsaasti viime talvena suomalaista hoitohenkilökuntaa ja saamaansa hoitoa vakavan sairastumisen yhteydessä. Lisäksi hän sanoo ymmärtävänsä hoitajien palkkauksestaan kokemaa epäoikeudenmukaisuutta.

Ei ihme jos hoitajat ajattelevat, että nyt jos koskaan poliittinen tähtikartta tuntuu olevan oikeassa asennossa matalapalkkaisten naisten kannalta.

Halutaan maailman paras terveydenhoito, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan.

Millariikka Rytkönen

Rytkönen tuntuu luottavan, että hallitus toteuttaa asettamansa tavoitteet ja hallitusohjelman kirjaukset.

– Kyllähän he itse ovat tätä peliä avanneet, ei pelkästään me. Minua hämmentää se, että sotealan työtä kehutaan ja meitä muistetaan juhlapuheissa, mutta kun tulee tosi paikka, kaikki hienot korulauseet unohtuu.

Työtaistelusta hän ei halua puhua vaan sanoo järjestöjen pyrkivän sopimukseen. Hoitajat ovat olleet lakossa neljä kertaa aiemmin, 1968, 1983, 1995 ja 2007. Vain 2007 työtaistelun tuloksia on pidetty osin onnistuneina.

Millariikka Rytkönen Tehy / Pasila 28.10.2019
Tehyn puheenjohtaja toivoo muilta liitoilta tukea matalapalkkaisille naisille.Jouni Immonen / Yle

Tehyn puheenjohtajan mielestä hoitoalan palkkojen ja työolojen korjauksissa samoin kun soteuudistuksessakin on kysymys lopulta isommista asioista kuten siitä, millaista hoitoa on tarjolla ja ketä hoidetaan.

– Halutaan maailman paras terveydenhoito, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan, Rytkönen sanoo.

Tehy ja Super teettävät jäsenkyselyitä ja ovat niiden avulla perillä siitä, mitä kenttä ajattelee. Palkkatasa-arvon ajamiselle löytyy tukea. Kyselyissä myös näkyy, että hoitajien mitta on täysi sotesotkuja ja kikytunteja.

Sotealan ongelmat näkyvät Rytkösen mukaan tilastoissa hoitajien työuupumuksena.

Twitterissä on moitittu, että hoitajien vaatimukset ovat epärealistisia ja vievät Suomen ja kunnat konkurssiin. Nämä näkemykset todennäköisesti vahvistuvat kun edetään kohti kevättä.

Kaupassa ja kadulla Rytkösen olkapäähän koputetaan ja toivotetaan tsemppiä.