Nettiterapiaan mahtuisi kolme kertaa nykyinen määrä ihmisiä – samaan aikaan alle kolmannes masentuneista on käyttänyt terveyspalveluita

Nettiterapiasta on valmisteilla uusi suositus.

terveys
Psykologi nettiterapia-istunnossa läppärin kanssa.
Nettiterapiassa psykoterapeutti seuraa potilaan edistymistä suljetussa verkkoympäristössä. HUSin psykologi Eero-Matti Gummerus kannustaa potilasta ja vastaa kysymyksiin chatin välityksellä. Rami Moilanen / Yle

– Nettiterapiapotilaita pystyttäisiin hoitamaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin eli arviolta 15 000 vuodessa, sanoo linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS).

HUS on tuottanut vuodesta 2013 lähtien lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettuja lyhytterapiaohjelmia verkkoon. Tänä vuonna valtakunnallisessa palvelussa on ollut noin 5 000 potilasta.

Eniten ihmisiä on käynyt masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitetuissa terapioissa. Tällä hetkellä tarjolla on kymmenen erillistä hoito-ohjelmaa, pääasiassa masennukseen ja ahdistuneisuushäiriön eri muotoihin.

Terveyskeskuksissa arastellaan terapiaan lähettämistä

Lähetteitä lyhyeen nettiterapiaan kirjoittavat pääasiassa työterveyslääkärit. Terveyskeskuksista ja muista erityissairaanhoidon alueilta lähetteitä kirjoitetaan huomattavasti harvemmin. Tämä johtuu Stenbergin mukaan osittain lääkäreiden tiedon puutteesta: nettiterapian ajatellaan tehoavan vain kaikkein lievimpiin häiriöihin.

Esimerkiksi vielä voimassa olevassa masennuksen Käypä hoito -suosituksessa (siirryt toiseen palveluun) nettiterapiaa suositellaan muita hoitoja täydentäväksi ja vain lievien masennusoireiden hoitoon. Uusi suositus on kuitenkin tekeillä ja se valmistuu 2020 vuoden alussa.

– Nykytutkimus osoittaa, että nettiterapiat sopivat ihan omaksi palikakseen tähän hoitojärjestelmään ja toimivat sekä lievissä että keskivaikeissa häiriöissä. Varmaan tutkimus tältä osin tullee päivittämään Käypä hoito -suosituksiakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck arvioi, että vastuuta lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidosta ja hoitomuodoista perusterveydenhuollossa ei ole määritelty riittävän selvästi ja riittävän sitovasti.

Terveysasemilla hoitovalikoimaa ei joko ole tai sitä ei tunneta tarpeeksi. Potilaskaan ei terveyskeskuksessa osaa pyytää lähetettä lyhytterapiaan, jos lääkäri ei sitä ehdota.

Terveysasemilla ei ole saatavilla riittävästi psykoterapeuttista hoitoa, Wahlbeck toteaa. Hänen mukaansa hoito pelkistyy usein lääkitykseen ja mahdollisesti sairauslomaan ja vain harva pääsee terveyskeskuksesta keskusteluhoitoon. Ostopalveluilla ja asiakasseteleillä tämä olisi kuitenkin mahdollista.

– Osittain kyse on siitä, ettei ole henkilökuntaa, mutta osittain on kyse asenteesta: ei ole vielä hyväksytty sitä tosiasiaa, että tämä on osa terveyskeskusten tehtäväkenttää ja terveyskeskuksen järjestämisvastuulla, sanoo tutkimusprofessori. la.

nettiterapiasivuston testi
Alkuvaiheessa olevat lievät ja keskivaikeat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat suhteellisen helppohoitoisia, kunhan ne havaitaan ajoissa, sanoo linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUSista. Rami Moilanen /Yle

Joka neljännen sairauslomapäivän syynä on mielenterveyshäiriö

Arvion mukaan Suomessa joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden häiriöstä. Sairauslomapäivä maksaa työnantajalle noin 350 euroa.

Työterveyshuollossa asia nähdään toisin kuin terveysasemilla. Siellä asiakkaat pääsevät usein nopeastikin terapeuttiseen hoitoon, koska työnantaja haluaa, että sairauslomat eivät pitkity ja ihmiset pääsevät nopeasti työkuntoon.

Kaiken kaikkiaan terveyspalveluiden käyttö mielenterveysongelmien vuoksi ei ole muuttunut vuosien 2011 ja 2017 välillä. Naisista yhdeksän ja miehistä viisi prosenttia käyttää terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi.

Esimerkiksi masennusoireilevista hieman alle kolmasosa oli vuonna 2017 käyttänyt terveyspalveluita mielenterveysongelmien vuoksi, eli hyvin moni masennuksesta kärsivä on edelleen hoidon ulkopuolella.

Nopea hoitoonpääsy on etu

HUSin linjajohtajan mukaan masennus- ja ahdistushäiriöt ovat melko helppoja hoitaa, kun ne tunnistetaan ja hoidetaan alkuvaiheessa. Toisaalta ne kroonistuvat nopeasti ja muuttuvat vaikeammin hoidettaviksi.

–Tehokkaita ja näyttöön perustuvia hoitoja pitäisi merkittävästi lisätä, perustelee Stenberg.

Kuka tahansa lääkäri voi lähettää potilaan nettiterapiaan ja potilaalle hoito on maksutonta.. HUSista hoitomaksu ohjataan potilaan kotikunnan mukaiseen sairaanhoitopiiriin.

Nettiterapian etuna on että sinne ei ole jonoa, vaan lähetteet pystytään käsittelemään neljässä päivässä.

Terapian aikana potilas saa perustietoa häiriön ja oireiden hoidosta ja tekee hoitoon kuuluvia harjoituksia. Toisessa päässä HUSissa koulutettu psykoterapeutti seuraa potilaan edistymistä ja vointia ja vastaa kysymyksiin terapiaohjelman sisäisessä chatissa.

Nettiterapia ei silti sovi kaikille

Parhaimmillaan nettiterapia on osa hoitokokonaisuutta ja voi olla vaihtoehto esimerkiksi kasvokkain tapahtuvalle terapialle tai lääkehoidolle häiriöiden alkuvaiheessa. Hoidon hyviä puolia on myös se, että hoidon voi saada nettiyhteyden kautta omalle kotisohvalle ja sovittaa omiin aikatauluihin.

Nettiterapia vaatii potilaalta kuitenkin oma-aloitteisuutta kasvokkain tapahtuvaa terapiaa enemmän, muistuttaa Sternberg.

Vaikeissa mielenterveyshäiriöissä ja voimakkaissa tai itsetuhoisissa oireissa nettiterapia ei ole sopiva hoito. Lisäksi käytöllä saattaa olla teknisiä esteitä.

–Kaikilla ei ole nettiyhteyttä tai verkkopankkitunnuksia. Voi myös olla luetun tekstinymmärtämisen vaikeuksia ja suuri rajoitus on se, että nettiterapiat on olemassa vain suomeksi eli esimerkiksi maahanmuuttajat, saamenkieliset ja ruotsinkieliset ovat tällä hetkellä hoidon ulkopuolella, toteaa Wahlbeck.

Linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin mukaan ruotsinkielistä versioita kehitetään parhaillaan, mutta toistaiseksi niiden valmistelu on viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi. Tällä hetkellä erilaisia häiriöiden hoito-ohjelmia on Mielenterveystalo.fi -sivustolla (siirryt toiseen palveluun)kymmenen. Uusimpana HUS julkaisi lokakuussa bulimian hoito-ohjelman.