Etelä-Karjalan kaikki kunnat halutaan nyt tukemaan lentokenttää – osa kunnanjohtajista kannattaa tukea

Osa Etelä-Karjalan kunnanjohtajista suhtautuu myönteisesti Lappeenrannan lentokentän tukemiseen, mutta osalla keskustelut kunnanhallituksen kanssa ovat vielä kesken.

lentoliikenne
Matkustajia poistuu Ryanairin lentokoneesta Lappeenrannan lentokentällä 10. lokakuuta 2018.
Saimaan lentoasemasäätiö on toivonut löytävänsä lisää rahoitusta Lappeenrannan lentokenttää varten.Tommi Parkkinen / Yle

Osa Etelä-Karjalan kunnanjohtajista kannattaa Lappeenrannan lentokentän tukemista.

Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen esittää maanantaina kunnanhallitukselle, että kunta osallistuisi lentokentän tukemiseen kahdella eurolla asukasta kohden.

Samaa summaa ensi vuoden talousarvioon aikoo esittää myös Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa. Samoin Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka on varaamassa vielä määrittelemättömän summan rahaa lentokentän toimintaa varten.

Keskustelut kesken

Rautjärven ja Luumäen kunnanjohtajat osallistuivat Lappeerannan lentokentän rahoittamisen vain, jos kaikki muutkin kunnat ovat mukana. Luumäen kunnanjohtaja Anne Ukkonen on todennut, että hänestä ensi sijassa matkustajat maksaisivat lentokentän rahoittamisen.

– Lähtökohta ei voi olla lentokentän ylläpidon tukeminen, vaan maakunnan matkailumarkkoinnin edistäminen, sanoo Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Lemin vt. kunnanjohtaja Johanna Mäkelä kertoo suhtautuvansa lentokentän tukemiseen Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallisen lailla.

– Mutta asiasta täytyy vielä keskustella kunnanhallituksen kanssa. Lemin tiukka talous vaatii valintojen tekemistä, Mäkelä sanoo.

Myös Savitaipaleen kunnanjohtajalla Kimmo Kainulaisella keskustelut kunnanhallituksen kanssa ovat vielä kesken.

Etelä-Savo halutaan mukaan

Tällä hetkellä lentokenttää rahoittaa sen omistaja Lappeenrannan kaupunki.

Lappeenranta päätti alkukesällä, että lentoasemasäätiö neuvottelee lentoliikenteen muiden hyödynsaajien kanssa siitä, millaisella osuudella ne voisivat rahoittaa toimintaa.

Saimaan lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen arvioi, että matkailutulojen kasvattamiseen ohjattava kuntien maksuosuus olisi yhteensä 257 500 euroa vuodessa.

– Tätä kuntarahoitusta pyritään hyödyntämään myöhemmin täsmentyvän muun rahoituksen omarahoitusosuutena. Tämä on merkittävä investointi matkailuelinkeinojen kehittämiseen, kun monen kunnan talous on tiukalla, Lankinen sanoo.

Etelä-Karjalan kuntien lisäksi Saimaan lentoasemasäätiö on toivonut saavansa rahoitusta myös Etelä-Savosta.

– Kun tutkimusten mukaan aluetalouden saamasta hyödystä vähintään puolet – näillä matkustajamäärillä yli 15 miljoonaa euroa – kohdistuu Etelä-Savoon, on oikeus ja kohtuus, että sieltä tavalla tai toisella tulee vastaava summa, toteaa Saimaan lentoasemasäätiön puheenjohtaja Heikki Järvenpää.

Neuvotteluja on käyty kesällä ja syksyllä sekä julkisen sektorin että yritysten kanssa, mutta työ on edelleen kesken.