Tutkijat: Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista – työllisyyskurssien suosio kuitenkin lisääntyi

Ministerit vakuuttivat hallituksen pitävän kiinni työllisyystavoitteestaan, vaikka aktiivimallille ei esitettykään suoraa korvaajaa.

työttömyysturvan aktiivimalli
Työministeri Timo Harakka.
Työministeri Timo Harakka oli perjantaina kuuntelemassa, kun aktiivimallin työllisyysvaikutuksia selvittäneet tutkijat kertovat työnsä tuloksista. Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa tallenteen tilaisuudesta.

Työttömyysturvan aktiivimallia tutkinut työryhmä arvioi, että aktiivimallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.

– Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, tutkijaryhmä toteaa.

  • Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti perjantaina selvityksen, miten työttömien aktiivimalli vaikutti työllisyyden lisääntymiseen ja TE-toimistojen toimintaan. Voit katsoa julkistustilaisuuden klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Toisin sanoen työllisyyttä on nostanut aktiivimallin voimassaoloaikana suotuisa talouden kehitys.

Tutkijaryhmä ei ota kantaa siihen, onko aktiivimalli hyvä vai huono asia työttömien tai yhteiskunnan kannalta. Tutkijat eivät myöskään anna suosituksia, pitäisikö aktiivimalli ja siihen liittyvä työttömyysturvan leikkuri purkaa.

Aktiivimalli ja siihen liittyvä työttömyysturvan leikkuri tulivat voimaan vuoden 2018 alussa. Aktiivimalli oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kiistellyimpiä hankkeita.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut purkaa malliin liittyvän työttömyysturvan leikkurin ensi vuoden alussa.

Ansioturvaa saaneiden työttömien työllistyminen lisääntyi

Aktiivimalli pyrkii ohjaamaan työttömiä ottamaan vastaan lyhytaikaisiakin töitä tai osallistumaan kursseille. Jos aktiivimallin ehdot eivät täyty, leikkuri pienentää maksettavaa työttömyysturvaa noin viidellä prosentilla.

Työttömyyskorvaus pienenee vajaa viisi prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden jaksolla ole töissä 18 tuntia, opiskele viittä päivää työllisyyskurssilla tai toimi yrittäjänä niin, että saa yrittäjätuloa vajaa 250 euroa.

Raportin mukaan aktiivimallin käyttöönotto lisäsi työttömien osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten kursseille. Usein kurssit olivat kestoltaan lyhyitä.

Raportissa todetaan myös, että ansiosidonnaista päivärahaa saaneiden työttömien työllistyminen lisääntyi. Sen sijaan Kelan etuuksia saaneiden työllistyminen ei ole lisääntynyt aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Kelan työttömyysetuuksia ovat työttömien peruspäiväraha tai työmarkkinatuki.

Tutkijat eivät esitä mitään lukua siitä, kuinka paljon aktiivimalli olisi lisännyt ansioturvan saajien työllistymistä. Tutkijaryhmää vetänyt julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo, ettei tämä tarkoita sitä, että aktiivimallin työllisyysvaikutus olisi ollut nolla.

– Ei voida sulkea pois valtiovarainministeriön aiempaa arviota, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeriössä arvioitiin vuoden 2018 alussa, että aktiivimalli lisäisi työllisyyttä noin 5 000–12 000 ihmisellä.

Työttömyysturvan leikkuri osui erityisesti ikääntyneisiin

Aktiivimalliin liittyvä työttömyysturvan leikkuri on alentanut työttömyyspäivärahoja kaikkiaan yli kolmannekselta työttömistä.

Työryhmän loppuraportin mukaan aktiivimallin työttömyysturvaleikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiailla työttömillä päiväraha pieneni noin puolella.

Alueellisia eroja ei aktiivimallin vaikutuksista juuri löytynyt. Mallin ehdot täyttävien työttömien osuus oli suurin piirtein sama Uudellamaalla ja Lapissa.

Roope Uusitalo nosti erikseen kuitenkin Etelä-Pohjanmaan, jossa työttömät täyttivät aktiivimallin velvoitteet muita alueita paremmin ja työttömyysturvaa alennettiin keskimääräistä harvemmin.

Tutkijat tekivät aktiivimallin toteutuksesta kyselyn työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöille. Kielteiset näkemykset aktiivimallista olivat yleisempiä kuin myönteiset.

Työministeri Harakka: Työllistämispalveluihin osallistuminen velvoittavaa

Työministeri Timo Harakka (sd.) piti hyvänä, että aktiivimallissa työttömät jäivät käyttämään TE-toimistojen työllistämispalveluja, vaikka eivät olisikaan työllistyneet.

– Tutkimus antaa aihetta kehittää ja panostaa palveluihin, Harakka sanoi.

Työministeri ei antanut suoraa vastausta siihen, mihin hallitusohjelman kirjaus aktiivimallin korvaavista toimista nyt velvoittaa hallitusta.

– Kun ei ole tarkkoja lukuja, meitä velvoittaa luku 30 000.

Työministeri tarkoitti hallituksen tavoitetta tehdä ensi syksyn budjettiriihessä päätöksiä, joiden vaikutuksesta työllisyys paranee 30 000 verran.

Harakka lupaa hallitukselta päätöksiä, jotka auttavat erityisesti ikääntyneitä työttömiä töihin.

Hallitus valmistelee työttömille työnhakuvelvoitetta, joka perustuu yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Lakiesitys uudesta mallista valmistuu ensi syksynä.

Vuoteen 2023 mennessä hallituksen pitää tehdä vielä lisää työllisyyttä parantavia päätöksiä. Hallituskauden loppuun mennessä tavoite on päätöksiä 60 000 lisätyöpaikan verran.

Hallitusohjelmassa lukee, että työttömien aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Valtiovarainministeri Lintilä: Työllisyystoimia tarvitaan välittömästi

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi, että työryhmän lopputulema oli odotettavissa.

– Lopputulos ei ollut pettymys. Aktiivimallilla on ollut vaikutuksia. Tiesimme, että on erittäin vaikeaa saada tarkkoja lukuja tutkimuksessa, jossa ei ole verrokkiryhmää, Lintilä sanoo.

Hallitusohjelmassa aktiivimallin leikkurin purkamisen edellytyksenä on päätökset korvaavista työllistämistoimista. Valtiovarainministeri ei vaadi korvamerkittyjä, aktiivimallin korvaavia toimenpiteitä. Sen sijaan hän haluaa, että hallitus pitää kiinni työllisyystavoitteestaan.

– Olemme hyvin kaukana hallituksen tavoitteesta eli 75 prosentin työllisyydestä. Ja tämän me tarvitsemme, jotta menolisäykset voidaan rahoittaa, Lintilä sanoo.

– Työllisyystoimet eivät voi odottaa kevääseen tai ensi syksyyn. Varmasti työllisyyden ministeriryhmässä tullaan käymään erilaisia vaihtoehtoja läpi, onpa se sitten aktiivimalli 2.0 tai jokin muu.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kirjoitti Facebookissa, että hallitus jatkaa työllisyystoimien valmistelua tavoitteenaan 75 prosentin työllisyys.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erillisiä aktiivimallin vaikutusta kompensoivia toimia ei tarvita, hän kirjoitti Facebookissa (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Ylen tieto: Aktiivimallin vaikutuksista osa jäämässä arvoitukseksi – Loppuraportin mukaan ansioturvan saajien työllisyys on voinut lisääntyä

Analyysi: Aktiivimallin loppuraportissa työllisyysvaikutukset jäämässä hämäriksi – Hallitus saa kinastella, tarvitaanko korvaavia keinoja

EK: Aktiivimallin vaikutus hyvä, vaikka se kohdistuisikin vain ansioturvan saajiin – ministerit eivät kommentoi keskeneräistä raporttia

Enemmistö TE-toimistojen asiantuntijoista lakkauttaisi aktiivimallin