Pitääkö ison kaupungin maksaa kulut, kun naapurikuntalaiset käyvät sen uimahalleissa ja museoissa? – Yle kysyi kansanedustajilta

Yle kysyi asiaa Pirkanmaan kunnista ja kansanedustajilta. Tulos oli käytännössä Tampere vastaan muut.

kansanedustajat
Museokeskus Vapriikista yleisnäkymä.
Vapriikki-museo on yksi esimerkki palvelusta, joka on keskuskaupungin ja valtion tukema, mutta naapureiden käytössä.

Ympäyskuntien asukkaat käyttävät paljon palveluja, jotka maksetaan tamperelaisten verorahoilla.

Naapurista poiketaan esimerkiksi uimahallissa tai maauimalassa, käydään museokeskus Vapriikissa ja mennään Tampere Filharmonian konserttiin.

Miksi pienempien kuntien oikeastaan kannattaisikaan investoida vaikkapa uimahalliin tai muihin urheilupaikkoihin, kun asukkaat pääsevät keskuskaupungin palveluihin bussilla tai pikkuautolla?

Mutta kuka maksaa viulut?

Käyttäjien lipputulot eivät riitä ylläpitämään laajoja palveluita, vaan keskuskaupunki maksaa suurimman osan ja valtio avustaa siinä. Kuvio on aivan sama muidenkin niin sanottujen keskuskaupunkien ympärillä, joten Tampere on tässä vain esimerkki.

Yle kysyi Pirkanmaan kansanedustajilta, tulisiko tämä kuvio ottaa nykyistä enemmän huomioon valtion rahanjakoon liittyvissä laeissa ja säädöksissä. Samaa kysyttiin myös Tampereen apulaispormestareilta sekä muutaman naapurikunnan johtajalta.

Vastaukset jakaantuivat lähestulkoon sen mukaan, onko vastaaja Tampereelta vai muualta maakunnasta.

Jaa – keskuskaupunki on lisärahansa ansainnut

Vihreitten kansanedustajat vastaavat Satu Hassi ja Iiris Suomela suoraan kyllä. Hassi tosin aloittaisi arvioinnin taloudellisesti menestyvän Helsingin ja alijäämäisten keskuskaupunkien valtionapujen suhteesta.

Suomela taas nostaa esiin sosiaalisen näkökulman.

– Monet sosiaaliset ongelmat kasaantuvat nimenomaan suuriin kaupunkeihin, ja siksi olisi kohtuullista, että kaupungit saisivat riittävän rahoituksen, Suomela perustelee.

Jouni Ovaskan (kesk.) mukaan Pirkanmaan elinvoimaa kasvatetaan erilaisilla investoinneilla, joiden toteuttamiseen tarvitaan valtiota. Sakari Puisto (ps.) haluaisi uudistaa koko kuntien valtionosuusjärjestelmän.

Tampereen entinen pormestari, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että valtion tulisi tunnistaa kuntien erilaisuus. Muun muassa Tampereen lukiot ja kulttuuritarjonta palvelevat pirkanmaalaisia yli kuntarajojen.

Myös kokoomuksen Sofia Vikman haluaisi, että suurten kaupunkien tarpeet tunnistettaisiin paremmin valtionosuusjärjestelmässä. Hän muistuttaa kuitenkin ilmiön toisesta puolesta eli siitä, että palvelujen perässä keskuskaupunkiin tulevat ihmiset jättävät jälkeensä paljon välillisiä tuloja esimerkiksi ravintolayrittäjille.

– Tampereen kulttuurielämä ei myöskään olisi yhtä virkeää ilman ulkopaikkakuntalaisia.

Myös kaikki Tampereen nykyiset apulaispormestarit Aleksi Jäntti(kok.), Johanna Loukaskorpi (sd.) ja Jaakko Stenhäll (vihr.) katsovat, että keskuskaupungilla on erityisasema.

– Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskuskaupunki Tampere vastaa lähes kokonaan asunnottomien palveluista, ja huumehoidon palvelut ovat monipuolisempia ja kattavampia kuin naapurikunnissa, Johanna Loukaskorpi mainitsee esimerkiksi.

Ei – keskuskaupunki porskuttaa muutenkin

Kokoomuksen Arto Satosen mukaan nykykäytäntöä ei ole tarvetta muuttaa, sillä keskuskaupunki saa hyötynsä joka tapauksessa.

– Esimerkiksi teatterikäynnit tuovat välillisesti verotuloja Tampereelle, samoin erikoissairaanhoito. Tays tuo Tampereelle huomattavia verotuloja, vaikka potilaat tulevat ympäri maakuntaa ja kukin kunta maksaa potilaidensa hoidon.

Anna Kontula (vas.) uskoo, että suuret keskuskaupungit porskuttavat nykyisellä jakokaavalla ihan kohtuullisesti. Sami Savio (ps.) huomauttaa, että valtion tulee korvata lakisääteisten palveluiden järjestäminen, mutta kaikki muu on kuntapäättäjien käsissä. Kunnat saavat tehdä myös yhteistyötä.

Pauli Kiurun (kok.) mielestä isojen ja pienten erilaisuus huomioidaan riittävästi jo nyt. Lisähuomio toisi vain lisää mittaamista ja byrokratiaa.

Keskustan Arto Pirttilahti taas ei halua uusia uudistuksia ennen kuin pitkittynyt sote-uudistus saadaan maaliin. Ilmari Nurminen (sd.) sanoo, että sote-palvelut järjestetään jatkossa maakunnallisesti Pirkanmaalla.

– Silloin tehdään priorisointia. Tämä ei tarkoita palveluiden keskittämistä, päinvastoin. Meillä on uutta tutkimustietoa Pirkanmaalla siitä, että lähipalveluista ei pidä karsia, koska se ei tuo edes säästöjä.

Myöskään naapurikuntien näkökulmasta nykyjärjestelmää ei ole tarvis muuttaa.

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen tosin pitää asiaa niin monimutkaisena, että kyllä tai ei -vastausta on hankala antaa. Nykymallia eivät muuttaisi myöskään Pirkkalan Marko Jarva, Ylöjärven Jarkko Sorva eikä Valkeakosken Jukka Varonen.

Tyhjiä – poissa

Pirkanmaan kansanedustajia on yhteensä 19. Heistä 13 vastasi Yle Tampereen kysymykseen.

Päivitys 5.11.2019 klo 14:54: Lisätty Sofia Vikmanin kommentit.