Suomenlahden hiljainen jättiläinen

Harva on päässyt käymään myyttisessä Suursaaressa

Suomi menetti Suomenlahdella sijaitsevan Suursaaren Neuvostoliitolle vuonna 1947, ja saari on ollut siitä saakka sotilasalue. Ulkomaalaisilla ei ole ollut sinne asiaa.

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta. Mantereelta katsoen saari erottuu horisontissa kolmehuippuisena silhuettina – jos on hyvä sää.

Kun Suursaari 30-luvulla kuului vielä Suomelle, sen kahdessa kylässä asui noin 800 asukasta ja se kukoisti turismilla.

Entiset suomalaiskylät Suurkylä ja Kiiskinkylä sijaitsivat saaren itärannalla.

Saareen ovat päässeet vain harvat sen jälkeen, kun Venäjän armeija rakensi sinne tutka-aseman ilmavalvontaa varten vuonna 2010. Saareen pääsy edellyttää erikoislupia Venäjän viranomaisilta.

Suursaari on 11 kilometriä pitkä. Leveydeltään se on noin 1–3 kilometriä. Saaressa on neljä sisäjärveä.

Vuosien mittaan on suomalaiset ovat saaneet nähdä vain tipoittain kuvia jyrkistä kallioista, matalista lahdista ja sankasta aarniometsästä.

Kolmen hengen venekunta Kotkasta on yrittänyt rantautua Suursaareen vuodesta 2011. Tänä syksynä, yhdeksännellä yrittämällä, se viimein onnistui.

Vene kuljetti Suursaareen Kotkan pursiseuran jäsenet Veijo Parviaisen, Maksim Kuznetsovin ja Mika Kajanderin.

Seurue rantautui saareen Suurkylänlahdella, johon on rakennettu viime kesänä uusi laituri. Tuolloin Venäjän presidentti Vladimir Putinin vieraili saaressa.

Turismi kukoisti Suursaaressa 1920- ja 30-luvuilla. Parhaimpana kesänä saaressa kävi yli 10 000 turistia. Myös 650-paikkainen Kasino oli kesäisin täynnä joka ilta. Kasinosta ovat jäljellä enää seinät, kivinen terassi ja portaat.

Minähän se siinä, tilausjonossa. Hiukan epäilytti, onko olut enää juomakelpoista?

Veijo Parviainen

Suursaari houkutteli puoleensa erityisesti taiteilijoita ja kirjailijoita, heidän joukossaan Mika Waltari, Joel Lehtonen, Larin-Kyösti ja Martti Haavio.

Nykyään Suursaaressa asuu rajavartijoita, Venäjän armeijan henkilökuntaa, majakanvartijoita ja sääaseman henkilökuntaa. Ja ainakin yksi kissa.

Suursaaren kahdelle suljetulle sotilasalueelle suomalaisvieraita ei päästetty. Viime kesänä uutisoitiin, että Venäjän armeija on rakentanut saareen uuden helikopterikentän.

Venäläinen yrittäjä pystytti saareen hotellirakennuksen. Mökkikylän tarpeita näkyi olevan yhä muoveissa. Paikka on kuitenkin vain armeijan käytössä nyt.

Veijo Parviainen

Suursaaren rannassa lepää 2000-luvun alussa haaksirikkoutunut Leonid Demin -tutkimusalus. Romulaivaa oltiin hinaamassa saaren ohitse, kun hinausvaijeri katkesi myrskyssä.

Suursaaressa on ollut kolme majakkaa. Saaren eteläkärjessä Lounatrivissä on nykyisin majakka ja radiomasto.

Järvet on nyt nähty, korkeat paikat kiivetty ja rannat kuljettu ympäri jalan ja veneellä. Se vaati maratoonarin luonnetta. Saari on monin paikoin huonokulkuinen.

Veijo Parviainen

Parviaisen tavoitteena on ollut selvittää, miten muiden venekuntien pääsyä ja matkailua Suursaareen voitaisiin helpottaa ja siten lisätä.

Koskaan ei ole ollut kyse siitä, että minä, minä, minä. Olemme halunneet hankkia tiedon siitä, miten Suursaareen pääsee. Se on ollut se juttu.

Veijo Parviainen

Veijo Parviainen järjestää marraskuussa Kotkan kirjastossa keskustelutilaisuuden, jossa venekunta kertoo retkestään ja matkustusmahdollisuuksista ulkomaalaisilta suljettuun saareen.

Tekijät

Miina Sillanpää

Kuvat

Veijo Parviainen

Julkaistu 7.11.