Metsähallitus avaa valtion retkeilyalueet yksityisille yrittäjille – matkailutarjontaa aiotaan parantaa ensimmäiseksi Lieksan Ruunaalla

Tavoitteena on houkutella lisää ulkomaalaisia luontomatkailijoita.

retkeily
Talvinen Neitikoski virtaa Lieksanjoessa Ruunaan reitkeilualueen kupeessa.
Metsähallitus aloittaa retkeilyalueidensa uudistamisen Pohjois-Karjalasta Lieksan Ruunaalta, jossa virtaa muun muassa matkailijoiden suosima Neitikoski.Ari Haimakainen / Yle

Metsähallitus haluaa uudistaa valtion retkeilyalueita. Se aikoo avata niiden kehittämisen yksityisille matkailualan yrittäjille.

Tähän on tarvetta, koska palvelut ja rakentaminen eivät Metsähallituksen mukaan enää vastaa nykypäivän matkailun vaatimuksia. Retkeilyalueet on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla.

Metsähallituksen mahdollisuudet investoida alueille ja kunnostaa rakennuksia on merkittävästi huonontunut koko ajan, sanoo kehityspäällikkö Jere Rauhala.

– Ne ovat aikansa lapsia ja osin jo nuhjaantuneet. Rakennukset ovat vanhentuneet ja palveluvarustus on jäänyt jälkeen.

Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta. Nämä ovat Evon, Iso-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet.

Alueilla voi retkeillä, patikoida, erästellä ja kalastella. Ne kuuuluvat Natura 2000 -verkostoon, vaikka eivät ole luonnonsuojelualueita.

Retkeilyalueiden uudistamiseen tuo isoja haasteita myös koko matkailualan muutos.

– Kansainvälisen matkailun paine on suuri. Tutkimukset osoittavat, että Suomea pidetään maailman parhaana luontomatkailumaana. Meille olisi tulijoita ja varmasti uusia yrittäjiäkin löytyy, Jere Rauhala toteaa.

Uudistaminen alkaa Ruunaalta

Metsähallitus aloittaa retkeilyalueidensa uudistamisen Pohjois-Karjalasta Lieksan Ruunaalta. Se on teettänyt alueelle maankäytön -ja luontomatkailun yleissuunnitelman.

Lieksanjoen varressa sijaitseva valtion retkeilyalue on perustettu vuonna 1987. Siellä voi muun muassa patikoida, kalastaa ja meloa kosken kuohuissa.

Mökki talvisessa jokimaisemassa Ruunaan luonnonsuojelualueella Lieksassa.
Lieksan Ruunaan retkeilyalueen majoitus perustuu 4–6 hengen mökkeihin ja aittoihin.Ari Haimakainen / Yle

Metsähallituksen kehittämispäällikkö Jere Rauhala pitää Ruunaata Suomen parhaimpana erämatkailukohteena. Siitä huolimatta käyntikerrat ovat vähentyneet.

– Kävijämäärät ovat sahanneet viime vuodet alempana kuin kymmenen vuotta sitten.

Myös Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kehuu Ruunaan vetovoimaa ja pitää uuden rakentamista ja alueen kehittämistä välttämättömänä.

– Tavoitteena on, että vuoteen 2026–2027 alueelle olisi tullut noin 50 uutta työpaikkaa. Tämä edellyttää uusia investointeja, ohjelmapalveluja ja ympärivuotisen matkailun lisääntymistä.

Rakentaminen keskittyy Neitikoskelle

Ruunaan retkeilyalueen tulevaisuus riippuu Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta, jota parhaillaan päivitetään.

Metsähallitus toivoo uuteen maakuntakaavaan sellaista kaavamerkintää, joka mahdollistaa alueen kehittämisen ja rakentamisen nykyistä laajemmalle alueelle.

Ruunaan maankäytön -ja luontomatkailun yleissuunnitelmassa rakentaminen keskittyy Neitikoskelle, josta kaavaillaan palvelu -ja aktiviteettikeskusta.

Kattilakoskesta puolestaan tulee kalastuskeskus, mutta myös sinne on mahdollista rakentaa uutta Natura-alueet huomioiden. Näiden lisäksi suunnitelmaan on kirjattu kaksi retkeilyalueen ulkopuolista, majoitukseen sopivaa kohdetta eli Naarajärvi ja Siikajärvi.

Nykyisessä kaavassa retkeilyalue on merkitty virkistysalueeksi, mikä on rajoittanut rakentamisen vain Neitikoskelle. Metsähallituksen suunnitelmien toteutuminen voi viedä vuosia. Siihen vaikuttaa muun muassa mahdolliset valitukset.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen arvioi, että Ruunaan alueen kaavoittaminen kestää ainakin pari vuotta.

Seuraavaksi Metsähallitus laatii uudet suunnitelmat Taivalkosken Kylmäluomalle, Oulujärven retkeilyalueelle Vaalassa sekä Evon retkeilyalueelle Hämeenlinnassa.