Yhä useampi vanki istuu lyhyttä tuomiota – todellinen rangaistus saattaakin tulla vasta vapaalla: "Siinä on moni jätkä ihmeissään"

Vankilatuomiot lyhenevät koko ajan. Se tekee välillä hyvin vaikeaksi kysymyksen, kuka vankia auttaa ja missä.

tuomiot
Mies vankilan portilla.
Uudistukset lisäävät pikkutuomioita istuvien määrää vankiloissa. Joidenkin mielestä sellaiset vangit eivät kuulu muurien sisäpuolelle lähtökohtaisesti ollenkaan.Antti Haanpää / Yle

– Joskus se tuntuu musertavalta.

Aki on istunut kahdeksan vankeustuomioita huumeista ja omaisuusrikoksista. Hän on niitä, joita tarkoitetaan, kun puhutaan vankiloiden "pyöröovista". Tuomiot alkavat ja loppuvat, elämä niiden välillä on sirpaleista. Iso osa Suomen vankiloissa tuomiotaan suorittavista elää näin.

Usein Aki ei ole halunnut yrittää parantaa tapojaan kiinni jouduttuaan. Joskus on. Silloin on raskasta, jos epäonnistuu.

– Siinä pettää itsensä ja läheisensä. Jos on jälkikasvua, se tuntuu erityisen pahalta. Mutta ne ovat vain valintoja, joiden kanssa pitää oppia elämään. Se kuuluu pelin henkeen.

Akin tarinaan kiteytyy tämän hetken ehkä polttavin ongelma suomalaisessa vankeinhoidossa.

Meillä on mielikuva, että vankilassa ollaan ja pitkään. Kaikki viimeaikaiset uudistukset ovat johtaneet ihan päinvastaiseen suuntaan.

Jussi Pajuoja

Monet kriminaalityön asiantuntijat haluaisivat, että lainrikkojat hoidettaisiin nykyistä useammin kuntoon muualla kuin vankilassa. Se on vaikeaa, koska vankiloissa istuu yhä enemmän lyhyitä tuomioita suorittavia vankeja. Heidän palvelunsa ovat hajallaan muurien sisäpuolella ja ulkopuolella. Kokonaisuutena vankien määrä kuitenkin laskee hitaasti.

– Meillä on mielikuva, että vankilassa ollaan ja pitkään. Mutta itse asiassa kaikki viimeaikaiset uudistukset ovat johtaneet ihan päinvastaiseen suuntaan. Asiakas tulee tosi nopeasti ja on lyhyen aikaa, sanoo tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja Itä-Suomen yliopistosta.

"Eikö meillä ole muita keinoja?"

Tällä hetkellä vankiloista vapautuu vuosittain yli 2 000 sellaista vankia, jotka ovat istuneet enintään kolmen kuukauden tuomion. Määrä kasvanee entisestään, kun sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan vuonna 2021. Sama vaikutus on tutkintavankeuteen hiljattain tehdyllä uudistuksella (siirryt toiseen palveluun).

Hyvässä tapauksessa lyhyt vankeusrangaistus erottaa lainrikkojan päihteistä ja rikoksista. Huonossa tapauksessa se erottaa hänet asunnosta, perheestä, työstä ja palveluista. Vankila ei ehdi tekemään lyhyen rangaistuksen aikana paljoakaan vangin kuntoutumisen eteen.

– Tietenkin on rikoksia, joita ei voi sovittaa ilman vankeutta. Mutta jos rangaistuksen tarkoituksena on vähentää haittoja eikä kostaa, on ihan perusteltua kysyä, eikö meillä ole muita keinoja kuin ehdoton vankeus, kysyy vankilanjohtajana aiemmin työskennellyt yliopistonlehtori Lasse Rautniemi Tampereen yliopistosta.

Vanki menee selliin
Ylen haastattelemien vankien mukaan on edelleen liian yleistä, että vanki vapautuu täysin omilleen.Laura Hyyti / Yle

Yle kuuli tätä juttua varten usean vangin kokemuksia lyhyistä tuomioista ja varsinkin ajasta niiden jälkeen. Heidän mukaansa on edelleen aivan liian yleistä, että porteista kävelee ulos päihderiippuvaisia ihmisiä ilman omaa kotia. Sellaisessa tilanteessa haaveet töistä tai opinnoista tuntuvat epärealistisilta. Moni jatkaa sillä reseptillä, jolla vankilaan joutui.

– Siinä on moni jätkä ja mimmi ihmeissään, kun potkaistaan ovesta ulos. Se on mun mielestä jopa vastuutonta, Aki sanoo.

Kolme syytä ongelman taustalla

Ongelma johtuu monesta asiasta. Yksi on päihteet. Vankila on tehokas paikka akuutin päihdekierteen katkaisemiseen, mutta varsinaisia päihdekuntoutuksen palveluita ei ole tarpeeksi. Muurien sisäpuolella myydään huumeita, eikä ilmapiiri välttämättä muutenkaan tue kuntoutumista.

– Siellä tapahtuu esimerkiksi kuivanarkkaamista, eli puhutaan päihteistä, niiden hankkimisesta ja niiden kokemisesta hyvin paljon, sanoo Rautniemi.

Siellä on niin paljon vankeja, jotka ovat vankilassa vain omien päihdeongelmiensa vuoksi.

"Aki"

Toinen ongelma on sopivien asuntojen puute vankilan ulkopuolella.

Rikosseuraamuslaitoksen tilaston mukaan viime vuonna vapautui 713 asunnotonta vankia. Lisäksi vapautui yli 2 000 vankia, joiden asuntotilanne ei ole vankilan tiedossa.

Esimerkiksi yksi tätä juttua varten haastatelluista vangeista oli jonottanut Helsingissä tukiasuntoa kaksi vuotta. Asuntoloita on, mutta niiden apuun osa vangeista suhtautuu epäluuloisesti, ainakin jos päihteet on sallittu.

– Ei siitä mitään tule, jos sut lyödään asuntolaan, joka on täynnä sekopäitä, Aki sanoo.

Esimerkiksi toimivana vaihtoehtona pidettyyn valvottuun koevapauteen ei pääse, jos ei ole asuntoa.

Asuntopula vaivaa etenkin pääkaupunkiseutua ja muita suurempia kaupunkiseutuja. Harvaan asutummilla alueilla asuntoja on helpompi löytää, mutta siellä vangin tarvitsemia sosiaalipalveluita ei välttämättä saa.

Kolmas ongelma on vankien oma käytös. Hyvätkään palvelut eivät auta, jos lainrikkoja haluaa jatkaa entisellään. Rikollinen elämäntapa on omaksuttu jo alaikäisenä. Monelle siitä on tullut ainoa ammatti, johon suhtaudutaan suorastaan ylpeydellä.

Yhdyskuntarangaistusta ei voi tuomita, jos henkilö syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Tällainen on vankilavuoden hintalappu

Yhtälö on kallis. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuosi suljetussa laitoksessa maksoi viime vuonna keskimäärin 78 080 euroa. Yleinen käsitys on, että yhteiskunnalle halvempi ratkaisu olisi antaa lainrikkojan suorittaa rangaistuksensa muualla kuin vankilassa. Silloin nousee kuitenkin kysymys, kuka maksaa.

– Pitää paikkansa, että mitä vähemmän muuria, sen halvempi palvelu. Mutta onko perussyy sittenkin se, että halvassa palvelussa on myös vähän tukihenkilöstöä? kysyy tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja.

Hänen mukaansa eduskunta antoi Rikosseuraamuslaitokselle hiljattain lisärahaa, jotta se voisi hankkia ulkopuolisia päihdehoidon palveluita sakkovangeille. Hallitusohjelmassa on puolestaan 3,3 miljoonan euron vuosittainen kehittämisraha asunnottomuuden torjuntaan.

Jussi Pajuoja , tutkimusjohtaja , itä_suomen yliopisto
– Ideaalitapauksessa päihdeongelmaisen lyhytaikaisvangin voisi ottaa kuukaudeksi kuivumaan vankilaan ja päästää sitten valvottuun koevapauteen, luonnehtii tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja.Juha Heikanen / Yle

Hankkeissa ei usein ole tietoa siitä, kuinka moneksi vuodeksi rahoitusta tulee. Jos vankien palveluita haluttaisiin siirtää isommassa mittakaavassa muurien sisältä muurien ulkopuolelle, se vaatisi määrärahojen siirtämistä pitkäjänteisemmin.

Yliopistonlehtori Lasse Rautniemen mielestä vankeja auttavien yhdistysten rahoitusta voitaisiin lisätä. Lisäksi hän haluaisi pienentää kuilua vankilan sisällä ja ulkopuolella olevien sosiaalipalvelujen välillä – esimerkiksi sijoittamalla kunnan palkkalistoilla olevia sosiaalityöntekijöitä vankilaan.

– Me tiedämme hyvin tarkkaan joskus vuosia etukäteen, minä päivänä vanki vapautuu. Silti tapahtuu aivan liian usein, että vapautuminen tulee kunnalle yllätyksenä. Näin ei saisi olla, hän sanoo.

Aki: Päihdeongelmaisen pikkurikollisen paikka ei vankilassa

Useita vankeusrangaistuksia suorittaneella Akilla on kokemusta niin "kovasta talosta" eli suljetusta vankilasta, "avotalosta" eli avovankilasta kuin valvotusta koevapaudesta. Hänestä avoimempien seuraamusten lisääminen on hyvä suuntaus sen vuoksi, että siviilielämään pystyy totuttautumaan asteittain.

Päihdeongelmaisten pikkurikollisten paikka ei hänestä olisi vankilassa ollenkaan.

– Siellä on niin paljon vankeja, jotka ovat vankilassa vain omien päihdeongelmiensa vuoksi. Ei siinä ole mitään järkeä. Silloin on pantava mieluummin kuntoutukseen kuin vankilaan.

Aki on nyt kertomansa mukaan kuivilla, mutta suorittaa edelleen vankeusrangaistusta vanhoista teoistaan. Takavuosina vankilassa vietetyt kuukaudet olivat vain sekavia aikoja muiden sekavien aikojen välissä. Nykyään hän näkee tekojen syyt ja seuraukset selvemmin.

Rikollisen ammatti ei ole ikinä ollut niin hyvin hanskassa, että jäisi jotakin sukanvarteen.

"Aki"

Rikostausta on monessa asiassa este. Nyt Akista kuitenkin tuntuu, että ratkaisuja esimerkiksi asunto-ongelmaan on alkanut tulla enemmän. Hän on onnistunut saamaan tuomioiden välillä myös töitä, mikä on tärkeää.

– Rikollisen ammatti ei ole ikinä ollut niin hyvin hanskassa, että jäisi jotakin sukanvarteen.

"Aki" esiintyy tässä jutussa keksityllä nimellä hänen perheensä suojaamiseksi.