Näin ay-johtajat kommentoivat Tehyn Millariikka Rytkösen palkkavaatimuksia: Liittojen välinen neuvottelukysymys, muuallakin on palkkaongelmia

Keskivertonaisen palkanmaksu päättyy huomenna, sillä naisten vuotuiset keskiansiot ovat 83 prosenttia miesten vastaavista.

Tehy
Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Hoitoalan palkat ovat työmarkkinapöytien ikuisuuskysymys.Jari Kovalainen / Yle

Hoitoalan naisten palkkakuoppa umpeen kymmenessä vuodessa, vuotuisin palkankorotuksin. Tässä kiteytettynä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen viesti tänään Ylen haastattelussa.

Viesti saa varovaista ymmärrystä muilta ammattiyhdistysliikkeen johtajilta.

Tehy kuuluu keskusjärjestö STTK:hon. Puheenjohtaja Antti Palola ei halua ottaa suoraan kantaa Tehyn tavoitteeseen, vaan se on hänen mielestään liittojen neuvotteluissa ratkaistava kysymys.

Palola kuitenkin ajattelee, että samantasoisen koulutuksen saaneiden naisten ja miesten ammateissa arvostusero näkyy palkassa. STTK on laskenut, että jos verrataan naisten ja miesten keskipalkkoja, naisten palkka on 83,4 prosenttia miesten keskipalkasta. Se tarkoittaa, että teoriassa naisten palkanmaksu päättyisi marraskuun 3. päivänä.

– Ei se minun mielestäni ole oikein. Palkkojen vertaaminen on aina vaikeaa, mutta lähtökohdan pitäisi mielestäni olla, että vastaavaa koulutusta saaneet henkilöt jotka työskentelevät eri aloilla, saisivat suunnilleen samansuuruista palkkaa, Palola sanoo.

Palveluita ja hoivaa ei arvosteta riittävästi eikä siitä olla valmiita maksamaan

Annika Rönni-Sällinen

Myös puheenjohtaja Sture Fjäder korkeakoulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta arvioi tavoitteita vain yleisellä tasolla.

–Tasa-arvo on enemmän kuin tärkeä asia. Hyvä että siitä puhutaan. Akavalla on omat hyväksytyt ja toimivat tasa-arvolinjaukset.

Tulevaa neuvottelukierrosta hän ei arvioi.

–Nyt on liittokierros ja annan työrauhaa sopimusosapuolille heidän tärkeässä työssä, Fjäder vastaa tekstiviestitse.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on myös naisvaltainen. Se edustaa esimerkiksi kaupan ja ravintoiden työntekijöitä. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo arvostavansa hoitajien työtä. Mutta muillakin aloilla työehdoissa on kehitettävää. Hänen mielestään pitää katsoa kokonaisuutta laajemmin.

– Meidän pitäisi keskustella, millaisesta työstä olemme valmiita maksamaan ja mitä me yhteiskuntana arvostamme. Tällä hetkellä ehkä palveluita ja hoivaa ei arvosteta riittävästi eikä siitä olla valmiita maksamaan, Annika Rönni-Sällinen sanoo.

JHL: Hoitoalan matala palkka vaarantaa hoitoketjun

Niin julkisilla aloilla kuin yksityisen puolen naisvaltaisilla aloilla tavoite palkkakuopasta nousemiseksi on ollut pitkään sama.

Sak:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa, että kyse ei ole vain sairaanhoitajien tai lähihoitajien asemasta vaan hoitoalalla palkkataso on yleisesti matala.

Tämän takia osaan sairaaloita ei saada Niemi-Laineen mukaan riittävästi laitos- ja välinehuoltajia. Laitoshuoltaja muun muassa siivoaa leikkaussalit leikkausten välillä.

– Näen tämän koko potilasturvallisuusketjun näkökulmasta. Yliopistosairaaloissa joissa olen käynyt, ei saada laitoshuoltajia. Löytyykö tätä väkeä, se on palkkauskysymys meidän näkökulmasta.

Suomen "kvasijulkinen" vientiteollisuus?

Julkisen alan työntekijöiden - esimerkiksi kuntien yli 400 tuhannen työntekijän - palkkakuoppia on perusteltu sillä, että julkisella puolella työnantajan maksukyky riippuu verotuloista, eikä sitä voi siksi nostaa. Vientialalla maksetaan taas kärjistäen sen perusteella, paljonko rahaa tulee sisään.

Tehyn Millariikka Rytkönen kyseenalaistaa tämän logiikan. Hän viittaa yritysten neljän miljardin euron vuotuisiin tukiin, jotka maksetaan myös verorahoista.

Samansuuntaisesti ajattelee JHL:n Niemi-Laine. Hän kuvailee Suomen vientisektoria vain puoliksi yksityiseksi, "kvasijulkiseksi", koska se toimii osana julkisin palveluin rahoitettua yhteiskuntaa, ja saa verorahoista tukea.

– Pitää olla rehellinen: meillä on kvasijulkinen vientiteollisuus, se on aivan selvä. Se tarkoittaa käytännössä, että julkisen rahan osalta kukaan ei voi pestä käsiään, Niemi-Laine arvioi.

–Yhteiskunnassa on sovittu poliittisilla sopimuksilla eli laeilla, kuka tekee mitäkin, ja samalla siitä rahoituksesta. Olemme kaikki Suomessa kansakuntana naimisissa toistemme kanssa ja tuetaan julkisilla rahoilla sitä että yksityinen onnistuu ja julkinen onnistuu, Niemi-Laine kuvailee.