Analyysi: Kulmunin arvioitiin vievän keskustaa vasemmalle, mutta hallituksen veropolitiikka todistaa toisin

Jos työllisyyden kehitys sakkaa, voi verotuksessa muhia vielä iso poliittinen kiista, arvioi politiikan toimittaja Robert Sundman.

verotus
Antti Rinne ja Katri Kulmuni eduskunnassa.
Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja elinkeinoministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni eduskunnan kyselytunnilla.Pekka Tynell / Yle

Kun keskustassa käytiin puheenjohtajakamppailua alkusyksystä, pidettiin elinkeinoministeri Katri Kulmunia puolustusministeri Antti Kaikkosta ”vasemmistolaisempana” vaihtoehtona puoluejohtajaksi.

Analyysit punamultaisesta Kulmunista ja keskustan käänteestä vasempaan ovatkin olleet varsin suosittuja toimittajien ja politiikan kommentaattoreiden keskuudessa. Niitä on hellitty myös Kulmunin valinnan jälkeen.

”Kulmunin valitsemalla keskustalaiset ilmaisevat tahtoa muuttaa puoluettaan keskustavasemmistolaiseksi”, kirjoittavat esimerkiksi Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi tuoreessa kirjassaan Antti Rinne – Koko tarina (Into, 2019).

”Politiikka ottaa pari piirua vasemmalle”, kirjoitti puolestaan Talouselämän päätoimittaja (siirryt toiseen palveluun) Jussi Kärki ja nimesi Kulmunin johtaman puolueen ”pehmokeskustaksi”.

Kun Kulmunin johtajataipaleen ensimmäisiä askelia katsoo, piirtyy aivan toisenlainen kuva. Kulmuni vaalii ulostuloissaan edeltäjänsä Juha Sipilän linjaa – ja se saattaa aiheutta hallituksen sisällä vielä kovaa vääntöä.

Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailun omasta vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioiksi.

Todisteena Kulmunin vasemmistolaisemmasta linjasta on käytetty esimerkiksi hänen vaalikonevastauksiaan. Iltalehden mukaan Kulmuni ja Kaikkonen olivat (siirryt toiseen palveluun)Alma Median vaalikoneessa eri mieltä vero- ja finanssipolitiikan linjoista.

Kulmuni oli vastannut, että hänen mielestään esimerkiksi pääomatuloveroa voisi kiristää. Toisaalta Kulmuni ajatteli, ettei valtion velkaantumista pidä vähentää etuuksia leikkaamalla.

Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailut vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioksi. Viime aikoina hän onkin puhunut mielellään esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisestä. Ylen Politiikkaradion haastattelussa tällä viikolla elinkeinoministeri puolusti edellisen hallituksen politiikkaa ja kilpailukykysopimusta, joka hiertää parhaillaan käynnissä olevalla palkkakierroksella.

Kulmuni on monissa kysymyksissä Juha Sipilän kannoilla.

Keskusta on vaatinut, ettei yrittämisen tai omistamisen verotusta kiristetä. SDP taas on halunnut hallituksen tekevän uusia menolisäyksiä. Kummatkin saavat helpommin haluamansa, jos työllisyystavoitteeseen päästään.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen on sanottu nousevan tai kaatuvan työllisyystavoitteensa mukana. 75:n prosentin työllisyystavoite onkin hallituksen koossapitävä liima.

Keskusta on vaatinut, ettei yrittämisen tai omistamisen verotusta kiristetä. SDP taas on halunnut hallituksen tekevän uusia menolisäyksiä. Kummatkin saavat helpommin haluamansa, jos työllisyystavoitteeseen päästään.

Työllisyystavoite on kuitenkin ollut tärkeämpi juuri keskustalaisille. Kun purkuun kaavaillun aktiivimallin vaikutuksia perjantaina esiteltiin, kiirehti valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) jo jonkinlaista ”aktiivimalli 2.0:aa”, ettei 75 jäisi vain tyhjäksi numeroksi.

Moni palkansaajaliikkeen ekonomisti, joita esimerkiksi SDP mielellään kuuntelee, on jo pidempään kritisoinut työllisyysastetta mittarina talouden kehitykselle. Voikin olla, että jos työllisyystavoitetta ei saavuteta tai jos Suomi ei luisu taantumaan, edessä on vielä paitsi kiista tavoitteen pitävyydestä myös siitä, miten taloutta sitten tasapainotetaan.

Silloin joko menolisäyksistä on luovuttava, verotusta kiristettävä tai velanottoa lisättävä.

Demareilla on pitkä vero-ohjelma, jonka toimenpiteistä vain harva on päätynyt Rinteen hallituksen ohjelmaan.

Pääministeripuolue SDP:ssä haluttaisiin todennäköisesti säätää mieluummin verotusta. Demareilla on pitkä vero-ohjelma, jonka toimenpiteistä vain harva on päätynyt Rinteen hallituksen ohjelmaan. Paine saattaa kasvaa. Työministeri Timo Harakka (sd.) pohti Ylen Ykkösaamussa 12. lokakuuta, että listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotukseen olisi ehdottomasti puututtava. Asiaa voisi hänen mielestään tarkastella hallituksessa, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä.

Keskustalle tämä ei kuitenkaan käy. Katri Kulmuni totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että nyt tehdyt menolisäykset perutaan, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä. (siirryt toiseen palveluun) Siis leikataan mieluummin kuin korotetaan veroja.

Vaikka vaalikonevastauksissa Kulmuni oli myönteisempi pääomatulojen verotuksen kiristämiselle, on hän nyt todennut, ettei yritysten tai yrittämisen verotus saa kiristyä. Tämä koskee myös listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusta, hän totesi Politiikkaradion haastattelussa.

Helsingin Sanomien tuore juttu (siirryt toiseen palveluun) maalaakin kuvan SDP:stä, joka on jäänyt keskustan panttivangiksi omistamisen ja yrittämisen verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Voi olla, että juuri veroista riidellään kiivaimmin, jos työllisyyden kehitys ei vastaa odotettua.