Presidentin virkakautta voisi lyhentää, väläyttää Niinistö – mutta haluaako kansa sitä, kysyy kokenut professori

Omat riskinsä olisi siinä, jos sekä eduskunta- että presidenttikaudet olisivat nelivuotisia, sanovat valtiosääntöprofessorit.

presidentit
Sauli Niinistö Hämeenlinnan torilla
Sauli Niinistö ehdotti presidentin valtakauden lyhentämistä, mutta enemmistö suomalaisista haluaisi presidentille lisää toimivaltuuksia. Antti Ruonaniemi / Yle

Presidentti Sauli Niinistö toisti eilen aikaisemman ehdotuksensa (siirryt toiseen palveluun) presidentin valtakauden rajaamisesta ja mainitsi vaihtoehtoina joko kaksi viiden vuoden tai kolme neljän vuoden jaksoa.

Perusteluja kauden lyhentämiselle löytyy, mutta mikään yksinkertainen peliliike se ei ole, arvioivat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat.

Etuna on kansanvallan lisääntyminen: mitä useammin vallankäyttäjä on vaaleissa arvioitavana, sitä vahvempi on hänen valtuutuksensa toimia.

– Sitä näkökulmaa toki voidaan esittää, että kansanvallassa kontrollin näkökulmasta olisi parempi että toimivalta olisi neljä vuotta, sanoo valtio-opin professori emeritus Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.

Kansainvälisesti verrattuna Suomen presidentin virkakausi on pitkä, kuusi vuotta. Useissa EU-maissa, ja Yhdysvalloissa, kausi on nelivuotinen, Ranskassa viisivuotinen.

– Sanoisin että 2 x 5 vuotta on ihan varteenotettava ehdotus, vastaa kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin Firenzen European University Institutesta.

Vaalikaudet eduskuntakauden kanssa?

Hyvä puoli viisivuotiskaudessa olisi asiantuntijoiden mukaan se, ettei presidentin roolia sidottaisi osaksi eduskunnan vaalikamppailuja ja päivänpolitiikkaa.

Jos neljän vuoden välein valitaan sekä presidentti että eduskunta, on riskinä, että presidentin rooli itsenäisenä toimijana hämärtyy.

– Peräkkäiset nelivuotiskaudet toisivat presidentin vahvasti mukaan kotimaan puoluepolitiikkaan, mikä olisi ristiriidassa viime vuosikymmenten aikana otettujen askelien kanssa, Martin Scheinin sanoo.

Tämä olisi vaarana varsinkin, jos vaalit pidettäisiin lähekkäin, sanoo valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén Helsingin yliopistosta.

– Se olisi omiaan rajoittamaan sitä, että presidentti mielletään irralliseksi, eduskunnan kanssa hyvässä yhteistoiminnassa olevaksi, mutta siitä irralliseksi toimijaksi, Hidén kertoo.

Hidénin mukaan on väistämätöntä, että nämä kaksi instituutioita kytkeytyisivät yhteen etenkin, jos vaalit osuisivat samalle vuodelle. Hän muistuttaa että vaikka vaalikaudet ovat pysyneet nelivuotisina sitten 1975, ei ole selviö että näin jatkuisi aina.

– On olemassa intressi, ettei presidentin virkakausi olisi sidottu eduskunnan vaalikausiin.

Kaiken kaikkiaan Hidén huomauttaa, että presidenttikauden lyhentämistä on mahdotonta ajatella vain yhden palikan eli vaalien siirtona. Kaikki muutkin palikat pitäisi pöyhiä uudelleen.

Kansa ei kaventaisi presidentin valtaa

Mutta haluaako kansa käyttää demokraattisia oikeuksiaan laajemmin kuin nyt ja äänestää presidentista vaikkapa neljän vuoden välein?

Ei todennäköisesti halua, ja tämä on ydinkysymys Heikki Paloheimon mielestä, kun pohditaan, onko toimikauden lyheneminen realistista.

– Kansalaiset toivovat että presidentillä olisi enemmän toimivaltuuksia. Ja tämä näkökulma on sitä vastaan, että presidentin toimikautta lähettäisiin lyhentämään, Paloheimo sanoo.

Presidentti Urho Kekkosen jälkimainingeissa kahdesta peräkkäisestä kaudesta tehtiin maksimi, ja vuosituhannen alussa presidentin valtaoikeuksia kavennettiin perustuslailla.

Samalla kun valtaoikeuksia on rajoitettu, suomalaisten mielipidetrendi on kulkenut toiseen suuntaan: vuonna 2018 Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)60 prosenttia halusi lisätä presidentin valtaoikeuksia. Ihmisiltä kysyttiin esimerkiksi, pitäisikö presidentin voida yksin hajottaa eduskunta.

Viime vuonna lähes puolet vastasi Ylen kyselyssä, että presidentin pitää voida osallistua sisäpolitiikkaan käyttämällä arvovaltaansa.

– Jos tätä kansan näkökulmaa pidetään esillä, ei kauden tulisi missään nimessä olla kuutta vuotta lyhyempi, koska se saattaisi sitoa presidenttiä enemmän parlamentaariseen työhön, Paloheimo toteaa.

Martin Scheininin mukaan Niinistön avauksessa saattoi olla kyse ilmapiirin tunnustelusta.

– Ehkä koepallo Niinistöltä, tarkoitettu ammuttavaksi alas?