Uusi tutkimus paljastaa: Perintötekijät altistavat painajaisunille – Samoja geenejä myös mielenterveyshäiriöiden taustalla

Naiset ja lapset näkevät kauhu-unia enemmän kuin miehet.

painajaiset
Stanfordin yliopistossa USA:ssa työskentelevä suomalaistutkija Hanna Ollila.
Suomen ja Yhdysvaltain huippuyliopistot paljastivat uutta tietoa painajaisunien ja mielenterveysongelmien yhteydestä. Tutkija Hanna Ollila on tuloksista innoissaan.Jussi Nukari / Lehtikuva

Heräät hätkähtäen keskellä yötä, kylmä hiki otsallasi. Sydämesi pamppailee kiivaasti ja sinulta kestää hetki hahmottaa missä olet. Ajatuksissasi olet yhä vaarassa, juokset karkuun pitkin loputonta käytävää etkä koskaan pääse perille. Vähitellen rauhoitut: se oli vain painajaisuni.

Tuntuuko tutulta? Me kaikki näemme joskus painajaisia. Jotkut näkevät niitä useammin kuin toiset. Painajaisten biologisesta perustasta on nyt saatu uutta tutkimustietoa.

Kansainvälinen geenitutkimus osoittaa, että painajaisiin vaikuttavat osin samat geenit kuin moniin mielenterveysongelmiin tai unettomuusoireisiin. Löydöt ovat ensimmäisiä todisteita siitä, että yksilöiden geneettiset vaihtelut ovat yhteydessä painajaisten näkemiseen.

– Tämän tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että depressiiviset tai neuroottiset piirteet sekä unettomuusoireet lisäävät painajaisten määrää, tutkija Hanna Ollila kertoo.

Painajaisilla on yhteistä geeniperustaa myös esimerkiksi väsymyksen, yleisen hyvinvoinnin, mielialanvaihteluiden sekä erilaisten kipujen kanssa. Tutkimuksen mukaan geenimuunnokset altistavat mieliala- ja unihäiriöille, jotka taas lisäävät painajaisten näkemistä. Sen sijaan painajaiset eivät tämän tutkimuksen mukaan aiheuta mielenterveyshäiriöitä ja univaikeuksia.

Painajaiset voivat tehdä myös hyvää

Kaikki näkevät painajaisia joskus, eikä niistä tarvitse huolestua. Painajaisunilla voi olla myös hyviä vaikutuksia ja ne voivat valmistella ihmistä edessä oleviin ponnistuksiin.

– Tyypillisesti vaikka ennen tärkeää koetta siitä saattaa nähdä painajaisia. Tai jos on päivän mittaan kokenut jotain stressaavaa, niin aivot käsittelevät tapahtunutta vielä yöllä unina ja joskus painajaisina.

Osa ihmisistä näkee painajaisia hyvin usein. Arviolta alle viisi prosenttia ihmisistä näkee painajaisia lähes viikoittain. Naiset ja lapset ovat miehiä ja aikuisia alttiimpia näkemään painajaisia.

Käytössä laaja geeniaineisto

Suomen molekyylilääketieteen instituutissa työskentelevän Hanna Ollilan lisäksi tutkimuksen tekemiseen osallistui tutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin ja Turun yliopistoista sekä Stanfordin, Harvardin ja Michiganin yliopistoista.

Tutkijoiden käytössä oli kolme aineistoa, joissa on ollut mukana yhteensä noin 30 000 ihmistä Suomesta ja Yhdysvalloista. Niissä tutkittavilta on kysytty heidän unistaan ja otettu geeninäytteet. Aineistoina olivat suomalaiset Finriski- ja kaksostutkimukset sekä Genes for Good -geeniaineisto.

Unihäiriöille lisää huomiota

Tehokkuutta ja kiirettä ihannoivassa yhteiskunnassamme nukkumisen ja levon merkitystä aliarvioidaan usein. Pitkittyessään univaikeudet voivat altistaa monille sairauksille. Hanna Ollila uskoo, että univaikeuksiin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota muun muassa terveydenhuollossa.

– Yksi tapa on, että uni otettaisiin selkeämmin yhdeksi kriteeriksi, jota arvioidaan esimerkiksi masennuksen tai muiden mielenterveyden ongelmien hoidossa.

Entä näkeekö unitutkija itse painajaisunia? Ollila nauraa kysymykselle hersyvästi.

– En ainakaan tästä haastattelusta! Näen yleensä aika mukavia unia, toki myös painajaisia. Jos välillä näkee painajaisia, niin niistä ei kannata huolestua.

Aiheesta lisää:

Sadat tuhannet suomalaiset näkevät usein painajaisia – kaamos lisää kauhunäkyjä

Kysyimme suomalaisten työunista: vastauksissa näkyy stressi – tutkijan mukaan painajaisunien määrä on lähtenyt kasvuun 2000-luvulla

Painajaiset ja unettomuus ovat suomalaisille tuttuja yövieraita – entistä harvempi kokee nukkuvansa tarpeeksi