Opetushallitus ja OAJ eri linjoilla koulutiloista: Kaikki yhdeksi tilaksi vai kunnon seinät erottamaan luokkahuoneet?

Tiloja suunniteltaessa on kuultava käyttäjiä, sanoo oppimisympäristöjen asiantuntija Opetushallituksesta.

koululaiset
Peruskoululaisia luokassa.
Uusien oppimisympäristöjen suunnittelu vaatii yliarkkitehdin mielestä koulun toimintakulttuurin pohtimista.Jaani Lampinen / Yle

Kasvatustieteen professorit ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat kritisoineet avoimia luokkatiloja niiden rauhattomuuden vuoksi. Yle kertoi eilen, että avointen oppimisympäristöjen arvioidaan yhtenä tekijänä lisäävän alakoululaisten keskittymisvaikeuksia ja neuropsykiatrista oireilua.

Seinistä luopumisen ja avoimiin luokkatiloihin siirtymisen taustalla on yhdessä tekemisen korostaminen, jota uusi opetussuunnitelma painottaa, sanoo Opetushallituksen oppimisympäristöjen asiantuntija, yliarkkitehti Reino Tapaninen.

– Koulu ei enää ole käytävä ja luokkahuoneita, vaan kaikki tilat ovat toisiinsa yhdisteltäviä oppimisen tiloja. Ajatuksena on, että oppimisympäristöt liukuvat toistensa sisään.

Uusien oppimisympäristöjen suunnittelu vaatii yliarkkitehdin mielestä koulun toimintakulttuurin pohtimista oli sitten kyse uuden rakentamisesta tai vanhan remontoimisesta. Tietoa siitä, millä tavoin koulurakennus saadaan mahdollisimman hyvin oppimista tukevaksi, pitää hänen mukaansa kerätä suoraan käyttäjiltä.

– Opettajilta se vaatii sitä, että he osaavat arvioida tilasuunnitteluun liittyvien valintojensa seuraukset, ja myös sitä, että heidän huolensa tulee kuulluksi jo suunnitteluvaiheessa, Tapaninen sanoo.

Myös iltakäyttäjien ja oppilaiden vanhempien kuuleminen suunnittelussa on Tapanisen mukaan tärkeätä.

Akustiikkasuunnittelija on olennaisessa osassa äänimaisemia muokattaessa

Äänimaailman hallitseminen uusissa oppimisympäristöissä on Tapanisen mukaan ensiarvoisen tärkeätä.

– Äänimaailma luo tilan sellaiseksi, että kaikkien on siellä hyvä työskennellä.

Tilaa suunnitaessa on ensimmäiseksi otettava yhteyttä akustiikkasuunnittelijaan, hän muistuttaa. Suunnittelija kiinnittää huomiota äänen kulkeutumiseen tilan sisällä ja tilasta toiseen.

– Isoon yhtenäiseen tilaankin on mahdollista saada miellyttävä akustiikka, silloin pääpaino on kaiun vähentämisessä. Kaiun hallitsemiseksi on olemassa erilaisia pehmeitä materiaaleja, kuten tekstiilimattoja, akustoivia levyjä ja ääniheijastusta estäviä pintoja. Pintoja voidaan rikkoa tai käyttää vaihtelevia pintamateriaaleja.

–Jos näistä asioista ei huolehdita, syntyy kakofoniaa, jolloin erityisesti aistiyliherkät lapset ovat vaarassa kuormittua ja keskittymisvaikeuksien riski kasvaa, Tapaninen huomauttaa.

OAJ vaatii seiniä eikä verhoja

Keskittyminen ja työrauha ovat isoissa, avoimissa tiloissa aina vaikea kysymys, uskoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

– Tekstiilimaton ja muiden tekstiilien avulla voidaan vähän helpottaa tilannetta akustiikkaa parantamalla, mutta eivät ne melu- ja työrauhaongelmia ratkaise.

– Seinä on paras melun eristäjä. Se on myös ainoa mahdollisuus vähentää näköärsykkeistä johtuvia keskittymishäiriöitä, hän toteaa.

Uusi opetussuunnitelma ei Länsikallion mielestä edellytä näitä avoimia luokkatiloja.

– Kyse on neliöiden säästämisen halusta eli kiinteistökustannusten saamisesta minimiin, Länsikallio katsoo.

– Tekstiilimatot vaativat paljon siivousta ja myös se maksaa, koska siivouksen on tapahduttava usein ja huolellisesti pölyn ja muun lian kerääntymisen vuoksi.

Sama koskee Länsikallion mukaan uudentyyppisiä, moderneja koulukalusteita.

– On otettava huomioon niiden hankintakustannukset sekä myös niiden puhdistuskulut, jotka menevä opetustoimen budjetista, Länsikallio huomauttaa.

Aiheesta aiemmin:

Liikaa vastuuta liian varhain? “Nykykoulussa järjestelmästä putoavat sellaiset, jotka aiemmin selvisivät pää pinnalla”