Iran juhlistaa 40 vuoden takaista USA:n nöyryyttämistä – amerikkalaiset panttivangit viruivat toista vuotta Teheranissa

Päivälleen 40 vuotta sitten iranilaisopiskelijat valtasivat Yhdysvaltain Teheranin-suurlähetystön.

panttivangit
Iranilaiset osoittavat mieltään USA:n entisen suurlähetystön luona Teheranissa.
Iranilaiset osoittavat mieltään USA:n entisen suurlähetystön luona Teheranissa.Abedin Taherkenareh / EPA

Tuhannet iranilaiset kokoontuivat maanantaina Yhdysvaltain entisen Teheranin-suurlähetystön edustalle osoittamaan mieltään läntistä suurvaltaa vastaan. Iskulauseet olivat tuttuja 40 vuoden takaa: "Kuolema amerikkalaisille!"

Iranin suhteet Yhdysvaltain kanssa kärjistyivät uudelleen äärimmilleen viime vuonna, kun presidentti Donald Trump veti maansa pois Iranin kanssa tehdystä kansainvälisestä ydinsopimuksesta.

Samalla Iranin orastava talouskasvu katkesi Yhdysvaltain talouspakotteisiin. Jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Iran näyttää haluavan ottaa kaiken irti vuoden 1979 tapahtumista.

Opiskelijat valtasivat suurlähetystön

Kovin ottein Irania hallinnut länsimielinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi joutui lähtemään maanpakoon alkuvuonna 1979.

Šaahi yritti luoda Iranista modernia yhteiskuntaa epädemokraattisin keinoin. Toiminta ei miellyttänyt sen enempää maan demokraattisia piirejä kuin uskonnollisia tahojakaan.

Hänen jälkeensä valtaan nousi uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini, joka ei edes yrittänyt peitellä vihaansa Yhdysvaltoja kohtaan.

Kuolemansairas šaahi oli sairaalahoidossa Yhdysvalloissa, ja iranilaiset vaativat hänen luovuttamistaan Teheraniin oikeudenkäyntiä varten.

Iranilaiset opiskelijat tunkeutuivat Yhdysvaltojen lähetystöön Teheranissa, Irakissa 4. marraskuuta 1979.
Iranilaiset opiskelijat tunkeutuivat Yhdysvaltojen lähetystöön Teheranissa 4. marraskuuta 1979.IRNA / EPA

Yhdysvallat ei suostunut vaatimukseen. Tilanne kärjistyi lopulta siihen pisteeseen, että opiskelijat valtasivat Yhdysvaltain suurlähetystön Teheranissa ja ottivat henkilökunnan panttivangikseen.

Siitä alkoi 52 amerikkalaisen pitkälti yli vuoden kestänyt vankeus.

444 vuorokauden piina

Yhdysvallat teki kaikkensa kansalaistensa vapauttamiseksi, mutta asiaa eivät vieneet eteenpäin sen enempää suurvallan poliittiset taivuttelut kuin sotilaalliset operaatiotkaan.

Yritys vapauttaa panttivangit helikopterien avulla kariutui tekniseen vikaan. Kohtalokas yritys maksoi kahdeksan yhdysvaltalaissotilaan hengen.

Poliittisesti tilanne oli Yhdysvalloille kestämätön, ja hinnan siitä maksoi presidentti Jimmy Carter. Hänen mahdollisuutensa tulla valituksi uudelleen virkaansa hävisivät saman tien kun kuvat maahan syöksyneestä helikopterista tulivat julki.

Panttivangit vapautettiin tammikuun 20. päivänä 1981 – heti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain uusi presidentti Ronald Reagan oli vannonut virkavalansa.

Siihen mennessä amerikkalaiset lähetystötyöntekijät olivat ehtineet istua Teheranissa panttivankeina 444 vuorokautta.

Ydinsopimuksen kaatuminen avasi haavat

Panttivankien vapauttamisen jälkeen Yhdysvallat kumosi Iranin vastaiset talouspakotteet, mutta rauhaisa rinnakkaiselo ei kestänyt pitkään.

1980-luvun puolivälissä Washington kielsi aseiden myynnin ja kaiken avun antamisen Iranille. Syynä oli sota Irakia vastaan.

1990-luvulla Yhdysvallat huolestui muun muassa Iranin ydinohjelmasta. Seurauksena oli uusia sanktioita.

Iranin kannalta tilanne näytti vuonna 2015 jo valoisalta. Lännen kanssa sovittu ydinsopimus takasi sen, että maa oli pääsemässä eroon sitä vuosikausia rasittaneista talouspakotteista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ratkaisu muutti kaiken. Suurvalta asetti pakotteita, jotka tuntuivat iranilaisten arjessa kipeällä tavalla.

Täydellinen välirikko oli taas valmis.

Lue myös:

Trumpin pakotteet ajoivat suomalaisyritykset Iranista – Paikallisiin raaka-aineisiin luottava kolmioleipätehdas sinnittelee sijoillaan

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"