Esitys Tanskassa: Lähes kolmannes maa-alasta luonnonsuojeluun – maatalousjärjestöltä tukea

Tanskan luonto-, ulkoilu- ja maatalousjärjestöt ovat koolla laatimassa hallitukselle suositusta eliölajien suojelusta.

Tanska
Sadepilviä Mandon saaren yllä Jyllannissa, Tanskassa.
Unescon suojelema Mandon saari Jyllannissa.Wolfgang Diederich / AOP

Tanskan ympäristösuojeluun esitetään suurta laajennusta. Esitys on tehty maan hallituksen koolle kutsumassa biodiversiteettikokouksessa, jossa yritetään löytää yhteinen linja Tanskan uhanalaisten lajien suojeluun.

Asiasta kertoo muun muassa Tanskan Radio DR (siirryt toiseen palveluun).

Tanskan luonnonsuojelujärjestön Danmarks Naturfredningsforeningin (DN) tekemän ehdotuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 30 prosenttia Tanskan maa-alasta tulisi varata luonnonsuojeluun vuoteen 2031 mennessä. Asia tulisi kirjata sitovaan lainsäädäntöön.

Esityksen mukaan kaksi kolmasosaa alasta olisi täysin suojelun alaisena, eli kaupallinen toiminta olisi kielletty. Kymmenen prosenttia Tanskasta olisi maatalous- ja virkistyskäytössä, joita säädeltäisiin luonnon ehdoilla.

Ongelmina raha ja tilanpuute

Tanskan maanpinta-alasta on tällä hetkellä luonnontilassa vain 0,4 prosenttia, joten muutos olisi suuri. Valtion tulisi ostaa tai vuokrata maatalousmaata, joka jätettäisiin luonnontilaan. DN:n esityksessä 75 000 hehtaaria valition ja yksityisten omistajien metsiä jätettäisiin hakkuiden ulkopuolelle.

– Olennaisin ja tärkein tehtävä juuri nyt on kääntää luonnon tilan heikkeneminen ja varmistaa, että ne 2 000 eliölajia, jotka ovat Tanskassa vaarassa kuolla sukupuuttoon, säilyttävät elinmahdollisuutensa, sanoi DN:n puheenjohtaja Maria Reumert Gjerding.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Tanskassa on erityisenä ongelmana tilan puute. Lähes koko maa on taloudellisessa hyötykäytössä, joten maa-alan vapauttaminen luonnonsuojeluun tulee maksamaan.

Reumert Gjerdingin mukaan maksaa ainakin miljardi Tanskan kruunua eli 130 miljoonaa euroa muuttaa 100 000 hehtaaria maatalousmaata luontokäyttöön.

Tanskan ympäristöministeri Lea Wermelin ei tyrmää luonnonsuojeluliiton esitystä. Wermelinin mukaan Tanskassa on tällä hetkellä käynnissä "luontokriisi".

Wermelinin mukaan on ilahduttavaa, että järjestöillä on konkreettisia esityksiä. Hallitus aikoo laatia esitysten perusteella biodiversiteettiohjelman, jonka on määrä valmistua ensi vuoden syksyllä. Ministeri kuitenkin muistuttaa, ettei hallituksella ole pohjattomia resursseja.

Myös pääministeri Mette Frederiksen käytti kokouksessa puheenvuoron. Hän totesi, että Tanska on maatalousmaa ja hän rakastaa Tanskan maataloutta.

Samalla pääministeri totesi, että maatalous vie Tanskan maa-alasta liian suuren osuuden. Tämän on jatkossa muututtava yhtä lailla luonnon kuin ilmastonkin hyvinvoinnin takia, hän sanoi.

Luontojärjestöt: EU:n tukema tehomaatalous on uudistettava – Tuottaa yhden kasvilajin autiomaita, joissa eläimillä ei ole elinmahdollisuutta

Maataloustuottajat vaativat päätöksiä

Tanskan maataloustuottajien järjestö Landbrug & Fødevarer ei tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun) ota kantaa prosenttiosuuksiin. Järjestö ei kuitenkaan tyrmää luonnonsuojeluliiton ehdotusta, kertoo DR.

Järjestö on jo kauan moittinut hallitusta, ettei se tee päätöksiä luonnonsuojelusta ja uhanalaisista eläimistä.

– Olemme samaa mieltä, että miljardi kruunua maan käyttötarkoituksen muuttamiseen olisi oikein hyvä alku. Meillä on kiire, monen vuoden odottelu ei auta lainkaan, sanoi maatalousjärjestön varapuheenjohtaja Lona Andersen.

– Monilla maanviljelijöillä on halua toimia luonnon hyväksi. Hyvillä kannustimilla ja neuvoilla voimme varmistaa, että viljelijämme ovat maailman parhaita eivät vain satotasojen ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin, vaan myös luonnonhoidon osalta, Andersen lisäsi.

Tanskassa on jo vuosia panostettu uusiutuvaan energiaan, eritoten tuulivoimaan.