Onko susi huoli, uhka tai vaara? Uudessa hoitosuunnitelmassa on nelikohtainen luokittelu: poliisi hätiin, kun susi ei pakene ihmistä pihasta

Vielä 26 vuotta sitten susi oli haittaeläin, jonka sai ampua kuka tahansa. Todenteolla suden suojelu alkoi vasta 12 vuotta sitten.

susi
Susi lumisessa metsässä
Suomessa on nyt pari sataa sutta, mikä on lähellä hoitosuunnitelman tavoitetta.Robesus Inc.

Yksi uuden hoitosuunnitelman painopisteistä on suden sietämistä lisäävät toimet. Voit lukea susikannan hoitosuunnitelman 2019 tästä (siirryt toiseen palveluun).

Susi aiheuttaa suomalaisissa turvattomuuden tunnetta. Rahallisia menetyksiä ja mielipahaa syntyy erityisesti metsästyskoiravahingoista. Kaikki tämä saattaa johtaa susien laittomaan tappamiseen.

Yksi tapa edistää suden sietämistä on korvata suden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot. Rahallisesti suurinta vahinkoa sudet aiheuttavat poroille. Viime vuonna korvaussumma oli 770 000 euroa. Kotieläinvanhingot olivat 150 000 euroa, josta koiravahinkojen osuus oli noin 85 000 euroa.

Hoitosuunnitelman mukaan vahingot korvataan täysimääräisesti ja mahdollisimman pian määrärahojen niin salliessa. Maksatuksen hitaus on susivahingoista kärsivien mukaan suuri ongelma, sillä korvauksen saaminen on saattanut kestää yli vuoden.

Susi aiheuttaa someraivoa

Susien sietämistä yritetään edistää myös koulutuksen avulla. Tavoitteena on välittää jo peruskouluvaiheessa objektiivista tietoa suden biologiasta ja käyttäytymisestä sekä susikannasta ja sen hoidosta. Metsästäjille tarjotaan tietoa muun muassa koirametsästyksestä.

Viestinnän kehittäminen on laajemminkin uuden hoitosuunnitelman painopistealueita. Erityisen vaikea alusta on sosiaalinen media. Somessa käytävä susikeskustelu on paikoin erittäin epäasiallista. Esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta levitetään somessa dis- ja misinformaatiota, siis väärää ja harhaanjohtavaa tietoa, hoitosuunnitelmassa todetaan.

Tähän on tarkoitus puuttua tiivistämällä viranomaisten yhteistyötä susiviestinnässä. Susiaiheista verkkoviestintää on tarjolla muun muassa suurpedot.fi (siirryt toiseen palveluun) ja riistahavainnot.fi (siirryt toiseen palveluun) osoitteissa.

Susien käyttäytymisen perusteella on myös laadittu vuosikello: esimerkiksi kesällä otsikoihin nousevat kotieläinvahingot, syksyllä metsästyskaudella koiravahingot. Kun tämä tiedetään, voidaan viestintää ennakoida ja näin ennaltaehkäistä vahinkoja.

Canis Lupus Lupus
Suden sietäminen on keskiössä uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa.M. Watson/ARDEA/All Over Press

Susivihapuhe johti Luonnonvarakeskuksessa turvallisuusriskien selvittämiseen

Luonnonvarakeskus selvittää henkilöstönsä turvallisuusriskejä suteen liittyvän vihapuheen vuoksi, uutisoi Lännen Media (siirryt toiseen palveluun). Selvitykseen on ryhdytty, koska vihapuhe maalittaa yhä voimakkaammin yksittäisiä henkilöitä.

Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalinen media on kiihdyttänyt sitä. Vihapuheissa Lukea syytetään valehtelusta, tarkoituksellisesta tutkimustulosten vääristelystä, susien siirtämisestä ja muista salaliitoista.

Valheellisten tietojen levittämisen lisäksi somessa toivotaan tutkijoille ja muille työntekijöille häpeällistä kuolemaa. Maalittamiseen kuuluu myös puhelinsoittoja ja rikosilmoituksia.

Kampanjointi on suuntautunut viime aikoina yhä rajummin myös Suomen Riistakeskukseen ja Suomen Metsästäjäliittoon.

Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan hyvin huolestuneita, sillä vihapuhe uhkaa vakavasti työhyvinvointia ja vaikeuttaa suteen liittyvän vastakkainasettelun ratkaisemista.

Milloin susi on huoli, uhka tai vaara?

Uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa pyritään myös selkiyttämään sitä, milloin ja kuka puuttuu susien aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Suunnitelmaan on laadittu tätä varteen nelikohtainen lista vakavuusasteeltaan erilaisista suden kohtaamistilanteista.

Kohdissa 1 ja 2 karkotuksista vastaa Riistakeskus. Poliisiin otetaan yhteyttä kohtien 3 ja 4 mukaissa tapauksissa

1. Huolta aiheuttava susi

Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi

Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi

Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi

Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Susien määrä vaihtelee nopeastikin

Susikannan vuosittaiset muutokset ovat olleet suuria. Nykyaikaisen huippunsa susikanta saavutti vuonna 2007, jolloin Suomessa laskettiin olevan 270-300 sutta. Tämän jälkeen susien määrä alkoi pienentyä, erityisesti laittoman tappamisen takia.

Pienimmillään kanta oli vuonna 2013, jolloin susia laskettiin 120-135. Kaksi vuotta myöhemmin susia oli jo 220-245. Sen jälkeen susien määrä taas pieneni. Nyt syynä pidettiin suden kannanhoidollista metsästystä, joka mahdollistettiin vuoden 2015 hoitosuunnitelmassa.

Riistakamerakuva Laitilan Pahojoelta.
Riistakamerakuva Laitilan Pahojoelta.Veijo Jalosen riistakamerakuva

Kannanhoidollisesta metsästyksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja prosessi eteni lopulta EU-tuomioistuimeen. Sen antaman päätöksen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei voi perustua vain tavoitteeseen vähentää sen avulla salametsästystä. Kansallisten viranomaisten on nyt kyettävä perustelemaan tieteellisesti, että poikkeus metsästää todella vähentää laitonta tappamista. Asiassa odotetaan vielä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa, ja pidän sitä erittäin tarpeellisena myös sudelle. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää vuoden lopussa keskeisten sidosryhmien kanssa hankkeen, jossa selvitetään, onko EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta löydettävissä edellytyksiä suden metsästyksen sallimiseen, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Viimeisimmän, viime maaliskuussa tehdyn laskelman mukaan susia on 185-205 ja susilaumoja 24. Susikanta on viime aikoina jakaantunut taisaisemmin itäisen ja läntisen Suomen välille, kun vielä vähän aikaa sitten painopiste oli länsi-Suomessa.

Suomen susikanta ei ole eurooppalaisittain kovinkaan suuri, arvioidaan hoitosuunnitelmassa. Ruotsin ja Norjan yhteenlaskettu susipopulaatio on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Espanjassa ja Italiassa susikantojen koko arvioidaan tuhansissa.

Valtion rajat eivät koske susia

Uuden hoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää susiparia. Tämä oli tavoite jo edellisessä, vuoden 2015 hoitosuunnitelmassa. Lopullisena tavoitteena on susikannan niin kutsuttu suotuisa suojelutaso. Se tarkoittaa sitä, ettei suden levinnäisyysalue pienene ja se pystyy selviytymään elinympäristönsä osana.

Hoitosuunnitelman mukaan tavoitteeseen on yritetty päästä niin tiukalla suojelulla kuin suhteellisen vapaan metsästyksenkin avulla. Uusi hoitosuunnitelma lähtee siitä, että tavoite savutetaan vain, jos susien kanssa samalla alueella asuvat ihmiset otetaan huomioon ja samalla puututaan tehokkaasti susien laittomaan tappamiseen.

Uudessa hoitosuunnitelmassa painotetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Suomen, Skandinavian ja Luoteis-Venäjän susikannat ovat olleet historiallisesti samaa populaatiota ja niitä olisi myös hoidettava yhtenä kokonaisuutena. Jos hoito rajattaisiin vain Suomeen, se tarkoittaisi niin suurta susikantaa, että tilanne olisi kestämätön, hoitosuunnitelmassa todetaan.

Ensimmäinen susikannan hoitosuunnitelma laadittiin vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on päivitetty muutaman vuoden välein.

Juttuun lisätty 5.11. kello 10.30 ministeri Lepän kommentti ja Lännen Median lehtilaina turvallisuusselvityksestä.

Lue myös:

Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen

EU-tuomioistuin linjasi suden kaatolupia – Luonnonsuojeluliitto: "Jatkossa poikkeusluvat pitää perustella tarkemmin"

Sudenkaatoluvilla ei ole enää ylärajaa – Riistakeskus vakuuttaa, että lupakriteerit pysyvät tiukkoina

Susi sai saaliiksi 21 lasta – Tapahtuneesta on yli sata vuotta, mutta pelkäämme yhä