Kanta-Hämeen verokertymät rapistuvat koko ajan

Hämeenlinnassa kaupungin verotulot ja valtionosuudet ovat olleet tiukoilla vuosia. Sama tilanne jatkuu lähes kaikissa kunnissa Kanta-Hämeessä.

verotus
Pienen asunnon keittiö-olohuone-yhdistelmä
Kiinteistöveroja kertyy kunnille mm. asuntorakentamisesta. Asemanrannan rakentaminen on jo pitkällä Hämeenlinnassa. Tiina Kokko / Yle

Kuntien saamat verotulot ovat junnanneet paikallaan vuosia Kanta-Hämeessä. Ainoastaan kiinteistöveron tuotto on Kanta-Hämeen kunnissa kasvanut hieman vuosittain, mutta sitäkin uhkaa supistuminen.

Jos uutta ei rakenneta ja vanhojen kiinteistöjen arvot alenevat samalla, silloin kiinteistöveron tulovirta kapenee. Hämeenlinnan talousjohtajan Jussi Oksan mukaan asia on tuttu juttu kunnissa.

– Kuntien verotulopohja on rapautunut 2010-luvulla. Myös kiky-sopimuksissa olleet leikkaukset ovat nipistäneet kuntaveron kertymistä vuosina 2017 - 2018. Ne tuntuvat lisäksi vieläkin vuonna 2019, kertoo Oksa.

Kuntien tuorein talouskriisi alkoi paljastua loppukesästä 2019. Odotettujen verotilitysten kasvun sijasta verokorttiuudistus on kiristänyt entisestään kunnille kuukausittain tilitettävää veropottia.

Asia oikenee mahdollisesti 2020-luvun alussa, jolloin kunnille maksetaan korjauserät takaisin.

Valtionosuuksistakaan ei ole ollut apua

Hämeenlinnan kaupuki on saanut verotuloja viiden viime vuoden aikana vuosittain noin 275 miljoonasta eurosta hieman yli 280 miljoonaan. Palkkatulokehityskin on ollut Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnassa koko maata hitaampaa viime vuodet.

Tämä aiheuttaa sen, että poljetaan paikallaan, hieman taannutaan, ja samalla verotulojen virta sakkaa. Myös Kanta-Hämeen väkiluku on ollut miinuksella jo vuodesta 2014.

Esimerkiksi Hämeenlinna on saanut suurimmat valtionosuudet vuonna 2012, yhteensä noin 97,2 miljoonaa euroa. Sen jälkeen kaupungissa on kituutettu noin 90 miljoonan valtionosuuksilla. Alimmilleen valtionosuus putosi vuonna 2015 eli 87,3 miljoonaan. Tämä on lähes 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Kuluvan vuoden valtionosuudet jäävät 90,5 miljoonaan Hämeenlinnassa.

Forssassa kiinteistövero on kasvanut hieman

Kiinteistöverotilitykset ovat kasvaneet hieman, vajaan miljoonan euron verran, Forssassa viime vuosina: noin 4,3 miljoonasta noin 5,1 miljoonaan euroon.

Yhteisöveron suhteen tilanne on niukka. Vuodesta 2015 vuoteen 2018 yhteisöveron tuotto on ollut joka vuosi noin 3,5 miljonaa euroa.

Forssan saamat kunnallisveron tilitykset olivat vuonna 2015 jopa hieman suuremmat kuin 2018. Molempina vuosina kuntaveroa on tullut runsaat 51 miljoonaa euroa.

Rantanen maksaa 2018 tuloistaan 59,8 prosenttia veroa

Eniten veroa Kanta-Hämeessä on maksanut viime vuonna riihimäkeläisen yrityksen Würthin Pentti Rantanen, noin 1,7 miljoonaa euroa. Rantasen veroprosentti on 53,6 ja tulot 3,1 miljoonaa. Riihimäen kovimman veronmaksajan henkilökohtaiset verot ovat runsas viidennes eli noin 21,1 prosenttia kaikista Riihimäen saamista yhteisöveroista.

Veronmaksajalistan toisena on Kanta-Hämeessä Karl Fazer runsaan 1,2 miljoonan euron veroilla. Fazerilla ei ole ollut palkkatuloa lainkaan, vaan kaikki tulot ovat olleet pääomatuloa, joita Fazer sai vuonna 2018 5,8 miljoonaa euroa. Pääomatuloista Fazer maksoi veroa 21,2 prosenttia.