Asiantuntijat kannattavat suurituloisten verotietojen julkistamista - "Se on meidän dna:ssamme"

Julkiset verotiedot kuuluvat pohjoismaiseen luottamusyhteiskuntaan, uskovat asiantuntijat.

Verotiedot
verotoimiston logo vanhassa kivitalossa
Asiantuntijat arvioivat, että verotietojen julkistaminen lisää luottamusta yhteikunnassa.Ismo Pekkarinen / AOP

Verotietojen julkistaminen herättää joka vuosi mielenkiintoa, mutta myös kysymyksen, kannattaako paljon ansaitsevien ja pääomatuloja saavien listoja julkaista. Radio Suomen Päivässä asiasta keskustelivat STTK:n ekonomisti Antti Koskela ja rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.

Koskelan mukaan on yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, ketkä ovat tienanneet eniten ja mistä rahat ovat tulleet.

– On keskeinen asia, onko myyty firmaa, onko oltu johtavissa asemissa tai onko saatu pääomatuoja.

Yli 100 000 euroa ansainneet suomalaiset ovat pystyneet tänä vuonna ensi kertaa estämään tietojensa luovuttamisen medialle "henkilökohtaisen erityisen tilanteen" nojalla. Kieltäjiä on noin 230 henkilöä.

Vesa Puttosen mielestä olisi otettava huomioon ihmisen turvallisuus.

– Ihminen saattaa pelätä, että varallisuus tulee julkisuuteen. Jos tällaisia riskejä on, ymmärrän, että niiltä kannattaa välttyä. Yleisesti kuitenkin verotietojen julkistaminen on meidän erikoispiirteemme. Se on meidän dna:ssamme ja me olemme tottuneet siihen.

Puttonen pitää hienona, että on listoja, jotka osoittavat, että Suomessa on mahdollista tulla hyvinkin varakkaaksi yritystoiminnalla.

– Silloin yritystoiminnassa on onnistuttu. Palkkapäivä tulee viimeistään silloin, kun pystyy myymään onnistuneen yrityksen.

Ekonomisti Antti Koskela kiinnittää verotiedoissa huomion siihen, että kaikkein hyvätuloisimmat ihmiset yleensä saavat tulonsa pääomatuloina kokonaan tai pääosin. Silloin veroprosentit voivat olla hyvin matalia, esimerkiksi 30.

– Jos on kyse listaamattomien yritysten osingoista, veroprosentti voi olla jopa kahdeksan. Se kuvaa, että Suomen pääomaverotus varsinkin listaamattomissa yrityksissa voi olla hyvin antelias kaikkein suurimmille tuloille, sanoo Koskela.

Professori Puttonen muistuttaa, että listaamattomissa yhtiöissä yhtiö itse on jo maksanut 20 prosenttia veroa.

– Usein viitataan siihen, että listaamaton yhtiö on oikein veroparatiisi. Jos omistaja ottaa omistamastaan yhtiöstä varoja, tietyin edellytyksin varoja pystyy siirtämään omalle tilille 7,5 prosentin verolla. Silloin on tullut maksaneeksi yhteensä 27,5 prosenttia veroa. Kokonaisuuden huomioiden ihmiset maksavat kyllä veroa.

STTK:n Antti Koskela huomautti Radio Suomen Päivässä, että suuren osan verotuloista maksavat aivan tavalliset ihmiset. 20 000 - 70 000 euroa ansaitsevat ihmiset maksavat leijonanosan verokertymästä ja tekevät myös valtaosan töistä.

Samoilla linjoilla on Vesa Puttonen. Hänen mukaansa keskiluokka ja ylempi keskiluokka maksavat Suomen hyvinvointiyhteiskunnan. Hyvinä yhteiskunnan maksajina hän pitää merkittävästi yritystoiminnassa onnistuneita yrittäjiä, jotka suostuvat maksamaan veronsa Suomeen.

Lue lisää:

Ainakin nämä nimet puuttuivat suurituloisimpien listalta – joukossa useita yli 10 miljoonaa euroa tienanneita

Suomeen on kehittynyt tuhansien superrikkaiden joukko – iso osa elää kevyesti verotetuilla pääomatuloilla