Lohen meripyynnissä hämmentävä ristiriita: EU pienensi kiintiötä – tutkijoiden mukaan siinä on 27 000 lohta liikaa

Kalastuskiintiön pienentämisestä huolimatta WWF katsoo, että lohta ylikalastetaan Itämerellä. Suomenlahdella lohikiintiötä ei saada kalastettua täyteen.

lohi
Kalastaja Antero Halosen pyydykset ovat jo maissa. Uusi lohenpyyntikausi käynnistyy ensi keväänä.
Kotkalaisen kalastajan Antero Halosen mielestä Suomenlahden lohen merikalastuskiintiöitä olisi varaa nostaa nykyisestään. Ville Vanhala / Yle

EU:n kalastusministerit ovat pienentäneet Itämeren lohen meripyynnin kiintiötä ensi vuodeksi.

Tänä vuonna Itämereltä ja Pohjanlahdelta on saatu pyytää noin 91 000 lohta, mutta ensi vuonna pyyhtikiintiö on yli 4000 vähemmän, 86 575 lohta.

Päätös merilohen kalastuskiintiön pienentämisestä ei koske Suomenlahtea. Sen osalta kiintiö on pysynytmuutaman viime vuoden ajan ennallaan rahtua alle kymmenessätuhannessa lohessa.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositus lohen meripyyntiin Itämeren altaalla ja Pohjanlahdella on selvästi EU:n kiintiötä pienempi, vain 59 800 lohta.

WWF:n suojeluasiantuntijan Olli Sivosen mukaan EU:n päätös jatkaa lohen "laillistettua ylikalastusta" Itämerellä.

– Ensi vuoden kiintiö on selvässä ristiriidassa sen kanssa, että Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan merkittävimpänä tavoitteena on ylikalastuksen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä, Sivonen toteaa.

Kalastaja joutui rajoittamaan pyyntiä

Kotkalainen ammattikalastaja Antero Halonen ehti kuluneen lohenpyyntikauden aikana pyytää oman noin tuhannen lohen kiintiönsä täyteen. Lisäksi hän osti usean sadan lohen siirtokiintiöitä kollegoiltaan.

Halosen mukaan lohen meripyynti nykyisessä kokoluokassaan ei Suomenlahdella ole ylikalastusta, vaan Suomenlahden lohikanta kestäisi hyvin jopa kiintiön kasvattamisen.

– Viime vuosien istutusten ansiosta lohta saatiin viime kesänä hyvin ja todennäköisesti myös ensi kesänä lohta tulee riittämään.

Kalastaja Halonen toivoisi päinvastoin itselleen suurempaa kiintiötä. Hän kertoo joutuneensa rajoittamaan lohenpyyntiään, vaikka kalaa ja kysyntää lohelle olisi riittänyt.

– Lohet jäivät mereen, koska varmuutta siirtokiintiöiden saamisesta ei ollut.

Etelä-Suomen merikalastajain liiton mukaan lohenkalastus ja kiintiö ovat Suomenlahdella tasapainossa.

–Suomenlahdella ei ole monen vuoteen kalastettu kiintiötä täyteen. Tänä vuonna Suomenlahdelta olisi ollut varaa pyytää noin 1700 lohta enemmän, kertoo liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.

Antero Halonen
Kalastaja Antero Halosen kalakauppa sulki ovensa viime vuonna. Hänen mukaansa talvikalastus on käynyt mahdottomaksi.Aleksi Taponen / Yle

Laiminlyönnistä voi koitua sakko

Kalastuksen valvonta on kiristynyt viime vuosina.Vuodesta 2018 lähtien lohta pyytävällä ammattikalastajalla on ollut velvollisuus ilmoittaa pyydyksiltä palaamisestaan mahdollista kontrollia varten puoli tuntia ennen suunniteltua rantautumistaan. Lisäksi rantautuminen on tehtävä viimeistään tuntia ilmoitetun ajan jälkeen.

Valvovana viranomaisena toimii merivartiosto yhdessä ELY-keskuksen valvojien kanssa. Tänä vuonna valvontaa on kohdennettu erityisesti Pohjanlahdelle (siirryt toiseen palveluun).

Kalastusmestari Aki Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että havaitun laiminlyönnin jälkeen kuullaan ensin laiminlyöntiin syyllistynyttä kalastajaa.

– Laiminlyöntiä voi seurata kirjallinen huomautus ja hallinnollinen sanktiomaksu. Kalastajalta voidaan myös perua aluskohtainen kalastuslisenssi.

Paikannin pikkupaattiin?

Etelä-Suomen merikalastajain liiton mukaan suomalaisia troolareita on jo vuosikymmenen ajan seurattu sateliittipaikantimilla. Satelliittiseurannan avulla voidaan seurata esimerkiksi sitä, ettei alus kalasta kielletyllä alueella tai kiellettynä aikana.

Nyt EU:n yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ollaan uudistamassa. Siihen liittyen on ehdotettu, että satelliittiseuranta ulotettaisiin myös pienempiin aluksiin. Näin aluksen liikkeitä voidaan seurata satelliitin välityksellä jatkuvasti. Kalastaja Antero Halonen on jyrkästi paikantimia vastaan.

– Ammattikalastus on jo nyt kriminalisoitu. Paikannin veneessä olisi sama kuin valvontapanta ehdonalaisvangin nilkassa.

Halonen toivoo, että lohen kalastuskiintiöt laajennettaisiin myös lohenkalastusta harjoittaviin matkailualan yrityksiin.

– Tällä hetkellä kalastajat eivät mielestäni ole yhdenvertaisessa asemassa kalastusmatkailua harjoittavien yritysten kanssa.

En lax på marken.
Lohen kalastuskiintiöistä on kiistelty vuosikausia.imago stock / All Over Press

Lohta raportoitu taimeniksi

Kun Itämeren ja Pohjanlahden kalastuskiintiössä noudatettiin ICES:in tieteellisen neuvonannonmukaista kestävän kalastuksen tasoa viimeksi vuonna 2016, Itämeren tärkeimpään lohen kutujokeen Tornionjokeen, nousi kudulle noin 100 000 lohta.

Tänä vuonna Tornionjokeen nousi kudulle 65 000 lohta, mikä täyttää kutukantatavoitten määrän.

– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ylikalastusta voitaisiin jatkaa. Kiintiöpäätösten pitäisi noudattaa tutkijoiden suosituksia, että Itämeren lohikannat pääsisivät elpymään nykyisestään, WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen sanoo.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston suosituksessa on huomioitu myös lohen salakalastus ja virheellinen raportointi.

– Varsinkin puolalaiset ovat kiertäneet kiintiömääräyksiä raportoimalla pyytämänsä merilohet meritaimeniksi, joille ei ole määrätty lainkaan pyyntikiintiötä, sanoo Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.

Tastin mukaan EU:n määrittelemän pyyntikiintiön ja ICES:in suosituksen välinen ero johtuu siitä, että EU:ssa oletetaan kieltojen ja tehostetun valvonnan kitkevän Itämereltä salakalastuksen ja väärän raportoinnin.

– ICES:in suosituksessa taas lähtökohtana on se, että väärinkäytökset jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Aikaiset apajat

WWF:n mukaan Suomen merilohikantoja uhkaa myös kaupallisen lohenkalastuksen aikaistaminen puolellatoista kuukaudella siten, että kalastus käynnistyy Pohjanlahdella portaittain vapusta lähtien.

– Aikaistettu pyynti kohdistuu populaation säilymisen kannalta erittäin tärkeisiin suurikokoisiin villeihin lohiin ja jokien latvaosien osapopulaatioihin, Olli Sivonen kertoo.

Teemu Tast on eri mieltä. Hän sanoo, että aikaistettu kaupallinen kalastus on osoittautunut Pohjanlahdella onnistuneeksi ratkaisuksi.

– Tornionjokeen kutemaan nousseiden lohien määrä on pysynyt kutukantatavoitteessa, Tast sanoo.

Suomenlahdella ei ole aikaistettu merilohen kaupallista kalastusta, koska aikaistaminen olisi tuskin vaikuttanut saalismääriin.

– Pohjanlahdella merilohet nousevat Suomen rannikon myötäisesti pohjoiseen. Suomenlahden lohella ei ole yhtä selkeitä kulkureittejä.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.