Analyysi: Isoimmat tulot tienattiin tällä kertaa ihmisten terveydellä, viihteellä ja kaikella digi-alkuisella, ja summat vain kasvavat

Huppari- ja digiväki on ajanut tulokärjessä teollisuuden ja perintösukujen ohi, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Janne Toivonen.

Verotiedot
Assembly 2017, pelaaja
Digiviihde ja terveysteknologia tahkoavat nyt rahaa. Kuvassa virtuaalipelaaja Assembly-tapahtumassa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Viihde.

Ihmisten terveys.

Kaikki ne sanat, joihin voi laittaa etuliiitteen digi-.

Näistä kolmesta asiasta Suomi tienasi vuonna 2018 isoimmat ansio- ja pääomatulot. Verotiedot mittaavat paitsi saatuja tuloja ja maksettuja veroja, myös suomalaisen kekseliäisyyden hintalappuja.

Kirkkaimpana tähtenä loistavat jälleen pelialan yritykset.

Listakärkeen jo lähes juurtunut Supercell sekä yhdysvaltoihin kaupatut Small Giant Games ja Kamu pumppasivat parinkymmenen kovatuloisimman terävimpään kärkeen peräti puolet nimistä.

Nämä kymmenkunta huppareissa ja t-paidoissa viihtyvää pelialan ammattilaista ansaitsivat viime vuonna yhteenlaskettuna noin 400 miljoonaa euroa.

Tähtitieteellisiä tuloja keräävien menestyjien vanavedessä koko pelisektori voi aiempaa lihavammin. Peliala työllistää Suomessa nyt runsaat 3 000 ihmistä noin 200 yrityksessä, laskee alan kattojärjestö Neogames tuoreimmassa raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Ala ei ole yhden eikä kahden kortin varassa. Sen suojissa muhivat seuraavat supercellit ja smallgiantgamesit.

Myös terveys tuottaa rahaa

Kun listaa laventaa vuoden 2018 sataan suurituloisimpaan, huomaa että joukko koostuu suurelta osalta niistä, jotka tekivät viime vuonna bisneskielellä onnistuneen exitin eli myivät omistuksensa oikeaan aikaan.

Yksi esimerkki tästä on äänieristettyjä koppeja ja työtiloja myyvä Framery (perustaja Samu Hällforsin tulot 20 miljoonaa euroa) ja toinen paperiteollisuuden energiatehokkuutta kehittävä Runtech Systems (perustaja Kimmo Loipon tulot 17,5 miljoonaa euroa).

Frameryn osti kotimainen sijoitusyhtiö Vaaka Partners, ja Runtechin yhdysvaltalainen Gardner Denver. Myynnit ulkomaille ovat ylipäätään enemmistössä, mutta useita isoja kotimaisia kauppojakin löytyy.

Top 100 -tulolista kertoo suoraan siitä, mistä sijoittajat ovat nyt valmiit maksamaan.

Listalla on erityisesti terveysteknologiaa ja lääketiedettä, digitalisaatiota sekä kiinteistöbisnestä. Terveysteknologia- ja lääkekärkeen mahtui tällä kertaa henkilöitä peräti kolmesta isosta yritysmenestyjästä: Planmecasta, Hytestistä ja Biovianista.

Lisäksi sadan kärjestä löytyvät muun muassa henkilöstönvuokraaja, kalatukkuri, liikuntakeskusten omistaja, muutama energiatehokkuusyrittäjä, Löyly-saunan myyjä ja jokunen sijoittaja.

Lyhyesti sanottuna markkinoilla ollaan valmiit satsaamaan isoja summia etenkin viihteeseen, terveyteen ja asumiseen, ilmastonmuutoksen torjunnan ansaintamahdollisuuksia haistellen.

Mutta jotain myös puuttuu listalta.

Monimiljoonaiset rikastumiset ravintola-alalla, kasvisruokabisneksellä ja bittivaluutoilla loistavat poissaolollaan terävimmästä kärjestä – elleivät ole sitten hakeneet verottajalta verotietojensa salaamista. Myöskään yksityisten lääkärifirmojen johtajia ei juuri näy, poikkeuksena niukasti sadan joukossa oleva Attendon Suomen-toimitusjohtaja ja suuromistaja Pertti Karjalainen.

Näiden alojen edustajat tuskin ovat sanoneet viimeistä sanaansa kärkikahinoissa. Onnistuneita exitejä odotellessa.

Vanha raha jäi nyt taaemmas

Vaikka yhteiskunta on paljon muutakin kuin pelkkää digiä, vanha raha sai tällä kertaa väistyä yhden askelen taaemmas.

Teollisuuspamppuja, pankkiireja, kauppakeisareita ja vanhojen rahasukujen edustajia on yhä listalla, mutta vasta huppari- ja insinöörimenestyjien jälkeen.

Kun sijoituksia katsoo, Etola-konsernin Erkki Etola tulee ensin vastaan parinkymmenen nimen kohdalla, sitten kolmenkympin tienoilla perässä seuraavat Sanoma-omistajat Rafaela Seppälä ja Robin Langenskiöld, hissiyhtiö Koneen suuromistajiin kuuluva Olli Blåberg ja Metsä Groupin entinen toimitusjohtaja Kari Jordan.

Sitten vastaan tulee tiputellen Fazereita, von Rettigejä ja Ehrnrootheja – monet heistä vasta kärkisatasen tuolla puolen – ja monialayritysten Antti Aarnio-Wihuri ja Anders Wiklöf sekä Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh.

Jokusia tulokärkeen kuuluvia suomalaisia puuttuu listalta. Esimerkiksi finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos olisi mukana, ellei olisi siirtänyt kirjojaan Ruotsiin.

Mutta kun vertaa vaikkapa vuoden 2014 verotietoihin, muutosta ei voi olla huomaamatta.

Listakärki on muutamassa vuodessa muovautunut digitaalisempaan ja kansainvälisempään muotoon.

Megatrendien varjossa syntyvät yrityskaupat tuovat maailmalta Suomeen yhä muhkeampia verotettavia tuloja.