Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet julki: kurssit muuttuvat opintopisteiksi ja opinto-ohjausta saa myös valmistumisen jälkeen

Uudessa lukiossa korostuvat laaja-alaisuus ja ilmiöittäminen. Menetelmiä on kritisoitu peruskoulun opetussuunnitelmissa.

lukio
Opiskelijoita läppäreiden kanssa.
Lukiot ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2021.Mikko Koski / Yle

Tulevaisuuden lukiolainen kerää kurssien sijaan opintopisteitä, opiskelee yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja jo lukion aikana ja saa opinto-ohjausta vielä lukion jälkeenkin.

Tätä kaikkea lupaa lukion uusi opetussuunnitelma (siirryt toiseen palveluun), jonka perusteet julkaistiin torstaina. Ensimmäistä kertaa sen ottavat käyttöön lukionsa vuonna 2021 aloittavat.

Uudet opetussuunnitelman perusteet korostavat laaja-alaisuutta ja ilmiöpohjaisuutta. Peruskoulun puolella näihin käsitteisiin pohjautuvat opetusmenetelmät ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Aiheesta on uutisoinut esimerkiksi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ilmiöpohjaisuus ei ole automaattisesti pahasta, muistuttaa Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.

– Sehän tarkoittaa sitä, että pystytään tarttumaan nopeammin ja helpommin ajankohtaisiin aiheisiin, mikä on sinänsä hyvä asia. Osa nuorista haluaisi esimerkiksi ilmastokasvatusta, ja näen, että uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat sen aiempaa paremmin.

Roosa Pajunen
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen toivoo, että lukiolaisten jaksamiseen kiinnitetään huomiota opetussuunnitelman perusteiden lisäksi myös lukion arjessa. Karoliina Simoinen / Yle

Kursseista opintopisteitä

Pajunen löytää uusista opetussuunnitelman perusteista paljon hyvää. Kiitosta saa esimerkiksi mahdollisuus opiskella yli oppiainerajojen.

– On hyvää kehitystä, kun kurssit vaihtuvat opintopisteisiin. Se mahdollistaa sen, että voidaan luoda ajankohtaisia opintokokonaisuuksia. Lukiosta tulee ketterämpi koulutusmuoto, Pajunen sanoo.

Nykylukion oppimäärä on laajuudeltaan 75 kurssia. Vuodesta 2021 lähtien kurssit muuttuvat opintojaksoiksi, jotka koostuvat opintopisteistä. Yksi nykymuotoinen kurssi vastaa uudessa opetussuunnitelmassa kahta opintopistettä, eli lukion oppimäärä on jatkossa 150 opintopistettä.

Jatkossa moni opintojakso on perinteistä kurssia laajempi tai suppeampi: luvassa on myös yhden tai kolmen opintopisteen laajuisia opintojaksoja.

Opintopisteiden tarkoitus on helpottaa eri oppiaineiden yhdistelyä toisiinsa. Yhdistämällä yhteiskuntaopista 2 opintopistettä taloustietoa ja 1 opintopiste talousmatematiikkaa voidaan paikalliseen opetussuunnitelmaan muodostaa 3 opintopisteen talousteemainen opintojakso.

Korkeakouluyhteistyötä lukion aikana, opinto-ohjausta lukion jälkeen

Uudet opetussuunnitelman perusteet tarjoavat lukiolaisille aiempaa enemmän henkilökohtaista ohjausta. Tähän Pajunen on tyytyväinen.

Ohjausta on myös saatavilla aiempaa pidempään. Jatkossa uusi ylioppilas saa opinto-ohjausta valmistumisvuotta seuraavan vuoden loppuun asti, jos hän ei ole saanut opiskelupaikkaa lukion jälkeen.

Lisäohjaus on tarpeen, sillä hallitus on sitoutunut tavoitteeseen saada korkeakoulututkinto puolelle nuoresta aikuisväestöstä vuoteen 2030 mennessä.

Aiempaa intensiivisemmän opinto-ohjauksen ohella opiskelijoita kannustetaan pohtimaan jatkoaan tiivistämällä korkeakoulujen ja lukioiden välistä yhteistyötä.

– Tavoite on, että lukiossa saadaan astetta paremmat valmiudet jatko-opintoihin. Myös siirtymästä jatko-opintoihin halutaan tehdä sujuvaa, kertoo Opetushallituksen lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -yksikön päällikkö Petri Lehikoinen.

Löytyykö helpotus lukiolaisten stressiin ja uupumukseen?

Moni asiantuntija on huolissaan lukiolaisten kasvaneesta stressistä ja koulu-uupumuksesta. Voiko lukiolaisten hyvinvointia parantaa opetussuunnitelman avulla?

– Ainakin hyvinvoinnista puhutaan opetussuunnitelman perusteissa enemmän kuin aiemmin, sanoo lukiolaisten liiton Pajunen.

Hyvinvointiosaaminen on yksi opetussuunnitelmassa esitellystä kuudesta laaja-alaisen osaamisen kohteesta. Hyvinvoinnin osa-alueiden pitäisi siis linkittyä tavalla tai toisella kaikkiin oppiaineisiin.

Pajusen mukaan kurssien sisältöjen määrät ja se, kuinka paljon kurssilta tulee kotiin opiskeltavaa, ovat myös tärkeitä opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.

– Lisäksi tärkeää on tukipalveluihin panostaminen. Tarvitaan resursseja siihen, että tukipalveluita on saatavilla kaikissa oppilaitoksissa, ja opiskelijat pääsevät sellaisten tukipalveluiden ääreen, joita he tarvitsevat ja mahdollisimman nopeasti.

Pajusen mukaan korkeakouluyhteistyön kaltaiset lisäykset lukion arkeen eivät oikein toteutettuna kuormita lukiolaisia. Hän näkee, että aiempaa parempi mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen voi osaltaan myös ehkäistä lukiolaisten kuormitusta.

– On opiskelijoita, jotka haalivat itselleen 10 kurssia per jakso. Kun panostetaan yksilölliseen ohjaukseen, voidaan huomioida sellaiset tilanteet, kun yksilö on uupumassa.

Lukiouudistus nopeutti opetussuunnitelmien uusimista

Tyypillisesti opetussuunnitelmien uudistussykli on noin 10 vuotta. Siihen nähden uudistus tulee nopeasti, sillä nykyiset lukion opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2016.

Tämän myöntää myös Opetushallituksen Petri Lehikoinen.

– Edellisestä opetussuunnitelmasta on rehellisyyden nimissä sanottava, että se oli pikemminkin päivitys kuin uudistus. Siinä eivät paljoa asiat muuttuneet, Lehikoinen sanoo.

Uudistus lähti liikkeelle viime hallituksen puoliväliriihestä, jossa sovittiin lukiouudistuksesta. Sen myötä uudistettiin myös lukiolaki, joka tuli voimaan tänä syksynä.

Osa lakimuutoksista alkaa näkyä kunnolla lukioiden arjessa vasta uuden opetussuunnitelman tullessa voimaan syksyllä 2021 lukionsa aloittaville.

Lue lisää:

Lukiolaiset hukkuvat stressiin, varoittaa SLL – kouluterveyskyselyn tulokset huolestuttivat lukiolaisten edunvalvojan

Saako jokainen lukiolainen pian henkilökohtaisen uravalmentajan? Uusi laki velvoittaa lukiot ottamaan nuorista kopin vielä opintojen jälkeen

Uusi laki pakottaa lukiot ja korkeakoulut yhteistyöhön, vaikka välimatkaa voi olla satoja kilometrejä