Kysely: Suomalaiset suopeita työperäiselle maahanmuutolle – “Ymmärretään, että suuri osa kynnelle kykenevästä porukasta alkaa olla töissä” 

Vain perussuomalaisten kannattajissa on enemmän työperäisen maahanmuuton vähentämistä kuin sen kasvattamista haluavia.

työperäinen maahanmuutto
Miksi ulkomaiset asiantuntijat eivät pääse ajoissa Suomeen töihin?
Miksi ulkomaiset asiantuntijat eivät pääse ajoissa Suomeen töihin?

Suomalaisten enemmistö suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti, selviää Ylen Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä.

41 prosenttia suomalaisista toivoo lisää maahanmuuttajia töihin Suomeen. 38 prosentin mielestä työperäisen maahanmuuton nykytahti on sopiva.

19 prosenttia vastaajista haluaa hidastaa työperäisen maahanmuuton tahtia. Loput 2 prosenttia eivät kerro mielipidettään.

Eri puolueista vain perussuomalaisten kannattajissa on enemmän työperäisen maahanmuuton vähentämisen kuin sen kasvattamisen puolesta olevia.

Perussuomalaisista vastaajista vain joka neljäs kasvattaisi työperäistä maahanmuuttoa. Runsas kolmasosa perussuomalaisista toivoo Suomeen nykyistä vähemmän töitä tekeviä maahanmuuttajia. Yli 40 prosenttia on tyytyväinen nykytilanteeseen.

Perussuomalaisistakin siis kaksi kolmasosaa pitäisi työperäisen maahanmuuton tason vähintään ennallaan.

Tulosta voi pitää hieman yllättävänä. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on puhunut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman Suomeen tuomista vastaan.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo Ylelle, että “perussuomalaisten mielipiteiden maltillisuus pistää silmään”. Hän uskoo tuloksen johtuvan siitä, että puolueen kannattajarakenne on muuttunut.

Perussuomalaisia äänestetään hyvin monilla muilla syillä kuin maahanmuuton tai varsinkaan työperäisen maahanmuuton vastustamisella.

– Perussuomalaisten kannatus on yli 20 prosenttia ja se alkaa olla yleispuolue. Mitä enemmän porukkaa, sitä enemmän kannat lieventyvät ja jyrkästi ajattelevien merkitys vähenee.

Suopeimpia työperäiselle maahanmuutolle ovat vihreiden kannattajat. Heistä yli kaksi kolmasosaa kannattaa töihin tulevien maahanmuuttajien määrän nostamista.

Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on runsas puolet ja kokoomuksen kannattajista puolet.

Tilastografiikka
Taloustutkimus, Harri Vähäkangas / Yle

“Meidän ei pitäisi työvoiman saantia ainakaan omilla päätöksillä vaikeuttaa”

Taloustutkimus teki vastaavan kyselyn myös vuosina 2015 ja 2018. Näiden vuosien välillä työperäisen maahanmuuton kannatus nousi selvästi.

Rahkosen mielestä tämä kertoo siitä, että suomalaiset “näkevät, mitä ympärillä tapahtuu”.

– Meillä alkaa olla puutetta työväestöstä. Tämä antaa myös selvän viestin poliitikoille, että he voisivat olla näissä asioissa rohkeampia. Enemmistö ajattelee, että meidän ei pitäisi työvoiman saantia ainakaan omilla päätöksillä vaikeuttaa.

Rahkosen mukaan ajattelu, jossa tänne tuleva ulkomaalainen vie suomalaisen työt, on yhä harvinaisempaa.

– Vielä 4–5 vuotta sitten puheelle työvoimapulasta naureskeltiin. Sanottiin, että meillä on pulaa työpaikoista eikä työvoimasta. Nyt ymmärretään, että suuri osa kynnelle kykenevästä porukasta alkaa jo olla töissä. Ei ole mitään jättimäistä reserviä, joka pystyisi paikkaamaan.

“Ei se ole niin, että me hyvää hyvyyttämme päästämme tänne ihmisiä”

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on arvioinut, että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Siitä ollaan vielä kaukana.

TEM:n mukaan viime vuonna Suomeen muutti noin 12 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun) työn perusteella. Enemmistö uudesta työvoimasta saapuu niin sanotuista kolmansista maista. EU-maiden kansalaisia tulee Suomeen töihin yhä vähemmän.

Työvoimapulaa on monilla (siirryt toiseen palveluun), myös hyväpalkkaisilla (siirryt toiseen palveluun), aloilla. Suomessa on esimerkiksi suuri tarve lääkäreille.

Suomessa väestö vanhenee ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Suomi ei paini kestävyysvajeensa kanssa yksin, vaan työväestön määrä supistuu monissa Euroopan maissa.

Juho Rahkonen
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo, että suomalaiset ymmärtävät ulkomaisen työvoiman tarpeen.Nella Nuora / Yle

Rahkosen mukaan kilpailu työvoimasta on kovaa eikä ole mitenkään selvää, että Suomeen edes riittää tarpeeksi töihin tulijoita ulkomailta.

– Ei se ole niin, että me hyvää hyvyyttämme päästämme tänne sen verran ihmisiä kuin haluamme, vaan niin, että joudumme aktiivisesti houkuttelemaan ja hakemaan tänne työvoimaa.

Rahkosen mielestä kyse ei ole välittömästä työvoiman tarpeesta, vaan isossa kuvassa suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuudesta.

– Kun tänne tulee aktiivisia työikäisiä ja perheitä perustavia ihmisiä, he käyttävät palveluita, kuluttavat ja maksavat veroja. Se kasvattaa bruttokansantuotetta, vaikka olisi pienempikin palkka.

Rahkosen mielestä esimerkiksi Ruotsissa talous kukoistaa paljolti suuren nuorehkon ja työikäisen väestön ansiosta.

– Ruotsin menestyksessä kiistaton tekijä on Suomea suotuisampi väestön ikärakenne.

Korkeasti koulutetut, hyvin tienaavat isojen kaupunkien asukkaat erottuvat

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat keskimäärin työperäiseen maahanmuuttoon sitä positiivisemmin, mitä koulutetumpia he ovat, mitä isommassa kaupungissa asuvat ja mitä enemmän tienaavat.

Miesten ja naisten välillä ei ole vastauksissa suurta eroa.

Pienissä kunnissa työperäistä maahanmuuttoa vähentäisi joka neljäs vastaaja. Juho Rahkonen pitää tulosta hieman yllättävänä, koska syrjäseuduilla kärsitään usein työvoimapulasta, väki vähenee ja palvelut heikkenevät.

– Työperäinen maahanmuutto tuppaa keskittymään suurempiin kaupunkeihin, niin ehkä siitä ei uskota syrjäseutujen pelastajaksi.

Eri ikäryhmistä epäilevimmällä kannalla ovat 24–35-vuotiaat, joista niin ikään yksi neljästä vähentäisi Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrää.

Tässä porukassa on opiskelijoita ja työelämänsä alkupuolella olevia, jotka voivat kokea ulkomaisen työvoiman Suomeen tulon lisäävän kilpailua työmarkkinoilla.

Tällaisia ajatuksia voi olla varsinkin niin sanottua suorittavaa työtä tekevillä, joita Suomeen töihin tulevista maahanmuuttajista on enemmistö.

Silti myös edellä mainituissa kahdessa ryhmässä työperäisen maahanmuuton lisääjiä on enemmän kuin vähentäjiä.

Taloustutkimuksen kyselyyn haastateltiin kasvotusten 1005:tä henkilöä syyskuun lopulla ja lokakuun alussa eri puolilla suomea. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.

Katso A-studio tänään TV1:llä klo 21. Miksi työlupaa Suomeen pitää jonottaa kuukausia? Studiossa peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio. Juontajana Katri Makkonen. #yleastudio