Rakennusliike palkkaa ammattikouluihin oman kiertävän opettajan – yksityisen yrityksen tarjoamaa opetusta ei pidetä ongelmallisena

Alan opiskelusta osa tapahtuu jo yrityksissä. Rakennusteollisuudessa yritysten kiinnostusta koulutusresursseja kohtaan pidetään hyvänä.

ammatillinen koulutus
Rakennusalan työntekijät
Ida Haukkala vaihtoi hoitotyöt rakennusalaan ja opiskelee pintakäsittelijäksi Sedussa. Viidennen polven muurarille Lauri Ojaselle on riittänyt töitä rakennuksilla jo kuusi vuotta.Tarmo Niemi / Yle

Rakennusliike Peabin kerrostalotyömaalla Seinäjoella työskentelee ammattilaisten lisäksi alan opiskelijoita. Yksi heistä on 24-vuotias Ida Haukkala.

Haukkala on alanvaihtaja, jolla on seitsemän vuoden työkokemus hoitoalalta. Täällä hän on suorittamassa uudisrakennusmaalaamisen osaamisalaan liittyvää harjoittelua. Menossa on toinen viikko. Harjoittelu jatkuu joulukuun puoliväliin.

Ida Haukkala uskoo tulleensa rakennusalalle jäädäkseen.

– Olen tehnyt töitä veljeni firmassa ja sitä kautta tulin alalle. Tykkään tehdä töitä käsilläni ja nähdä valmiin työn, Haukkala sanoo.

Haukkalan tarina tuo toivoa työvoimapulasta kärsivälle rakennusalalle, jolla huoli tulevasta on suuri. Osaajat ikääntyvät eikä nuoria kouluttaudu tarpeeksi tilalle.

Pohjalaismaakunnissa Peabille riittää vielä ammattilaisia, mutta Etelä-Suomessa tilanne on toinen.

– Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän meillä on haasteita omien ammattityöntekijöiden saamisessa, sanoo Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto.

Kiertävä opettaja on "winwinwin"

Rakennusliike Peab onkin päättänyt palkata ammattikouluihin kiertävän rakennusalan opettajan helpottaakseen työvoimapulaa.

Suunnitelman mukaan opettaja kiertää luennoimassa oppilaitoksissa, toimii yhteyshenkilönä oppisopimusten ja harjoituspaikkojen järjestämisessä sekä kouluttaa yrityksen tutoreita ja ohjaajia. Rekrytointi on jo aloitettu.

Katajiston mukaan tilanne on yrityksen, oppilaitosten ja opiskelijoiden kesken “winwinwin”.

– Tavoite on, että opettaja auttaa oppilaitoksia, me saamme osaavaa työvoimaa ja opiskelija mielenkiintoisen ja hyvän koulutuksen alalle.

Peabilla on kaavailtu, että kiertävä opettaja voisi tarjota oppilaitoksille vaikkapa osakokonaisuuksien opettamista.

Sedun koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen on ehdotukseen tyytyväinen. Hän ei näe ongelmaa siinä, että koulutusosion tarjoaisi yksityisen yrityksen palkkaama opettaja.

– Ei meillä ole sen kanssa ongelmia. Tämän päivän koulutus perustuu jo paljon siihen, että osaaminen näytetään työelämässä.

"Hyvä avaus"

Rakennusteollisuus RT ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen pitää hyvänä, että rakennusalan yritykset ovat kiinnostuneita alan koulutuksesta ja koulutusresursseista eli opiskelijoista ja alan osaajien riittämisestä tulevaisuudessa.

– Tämä on hyvä avaus. Toivoisin, että tämä kannustaa myös muita osallistumaan koulutuksen kehittämiseen ja resursseihin.

Pakkanen ei näe yrityksen tarjoamassa opetuksessa riskejä, sillä rakennusalalla on totuttu toimimaan yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutuspuolella kokemusta on erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyöstä.

Ammattiin opiskelevat suorittavat osan opiskeluistaan yrityksissä. Pakkasen mukaan pk-valtaisella alalla työelämäoppimisessa on koettu tiettyjä haasteita järjestää ohjausta tekemisen ja aikataulujen paineessa.

– Osa yrityksistä kokee, että ei saa koulutuksen järjestäjältä riittävästi tukea. Ehkä Peabin kiertävä opettaja voi olla tässä avuksi.

Kerrostalotyömaalla Seinäjoella.
Rakennusliike Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto (vas.) ja Sedun koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen pyrkivät yhteisvoimin lisäämään rakennusalan vetovoimaa, jotta työvoimapula ei äityisi pahaksi.Tarmo Niemi / Yle

"Ei päästä, vaan päädytään"

Viime vuosina rakennusalan kiinnostavuus on heikentynyt ja alan ammattiopintoihin hakeutuvien määrä vähentynyt, mikä huolettaa Katajistoa ja Huttusta erityisesti.

Yhä harvempi hakeutuu ammattikoulussa ensisijaisesti rakennusalalle. Monelle rakennusalan ammattiopinnot ovat toinen tai jopa vasta kolmas opiskelutoive ja opiskelupaikka aukeaa varasijalta.

– Se tarkoittaa, että rakennusalalle ei päästä, vaan päädytään, Huttunen sanoo.

Kun kyseessä ei ole opiskelijan toiveala, riski opintojen keskeyttämiseen kasvaa. Lisäksi osa koulutetuista ei valmistuttuaan hakeudu koskaan alalle.

Sedun Huttunen toivoo, että kiertävän opettajan avulla koulutuksen vetovoimaisuutta pystyttäisiin parantamaan.

– Kouluna meidän on paneuduttava siihen, että meillä on pitovoimaa eli opiskelijat pysyvät koulussa. Lisäksi tarvitaan meiltä ja Peabilta pysyvyysvoimaa, jotta he jäävät alalle töihin.

"Kannustettavaa toimintaa"

Opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä rauhoittelee rakennusalan opiskelijamääristä huolestuneita. Hänen mukaansa alasta kiinnostuneiden nuorten määrä ei ole tippunut niin dramaattisesti, että olisi syytä hätääntyä.

– Edelleenkin se on vetovoimainen ala.

Lehtinen muistuttaa kuitenkin, että nuorten ikäluokkien pieneneminen on asia, jolle ei voida mitään. Rakennusalan työvoimatarpeeseen voidaankin vastata nopeasti aikuiskoulutuksen keinoin.

Muut alat ja rakennusfirmat voivat tehdä samaa omalla tavallaan.

Jukka Lehtinen

Yrityksen tarjoama opettaja ammattioppilaitoksille on yksi keino pyrkiä kasvattamaan sekä alan vetovoimaa että saada koulutukseen motivoituneita opiskelijoita.

Lehtisen mukaan yrityselämästä tulevan opettajan avulla oppilaitokseen voidaan saada ajankohtaista työelämätietoutta. Hän ei näe ristiriitoja myöskään siinä, että opettaja on yhden tietyn yrityksen edustaja.

– Tämä on kannustettavaa toimintaa. Muut alat ja rakennusfirmat voivat tehdä samaa omalla tavallaan.

Rakennusalan työntekijöitä Peabin kerrostalotyömaalla Seinäjoella.
Pohjalaismaakunnissa ammattityövoimaa riittää vielä rakennustyömaille, mutta eteläisessä Suomessa kärsitään jo työvoimapulasta.Päivi Rautanen / Yle

Ammattiylpeyttä ja rakentamisen ylpeyttä

Mika Katajisto arvelee, että ihmiset eivät enää tiedä, miten monipuolinen rakennusala on.

– Rakennustyömaat ovat nykyään täysin ammattilaisten työmaata. Niillä ei pärjää ilman, että on tutkinto. Meidän haasteemme on kertoa, mitä täällä oikeasti tehdään.

Jarmo Huttunen toivoo, että kiertävän opettajan myötä yksi kehittämisen kohde olisivat työpaikkaohjaajat ja heidän osaamisensa.

– Tarvitaan kisälli–mestari-ajattelua. Jos työpaikkaohjaajasta huokuu ammatti- ja rakentamisen ylpeys, siitä voi olla apua alan vetovoimaisuudelle, Huttunen sanoo.

"Eikä ole tarvinnut olla lomautettuna"

Maalariksi ja pintakäsittelijäksi opiskeleva Ida Haukkala tapaa seinäjokelaisella kerrostalotyömaalla monia rakennusalan ammattilaisia. Vaikka iso osa työntekijöistä on keski-ikäisiä miehiä, vastaan tulee myös nuoria kasvoja.

Isä ja poika, muurarit Petri ja Lauri Ojanen, laatoittavat pesuhuoneita. Isä-Petri kehaisee, että poika on jo viidennen polven muurari peräseinäjokelaisessa Ojasen suvussa.

Lauri Ojanen tuumaa, että häntä ei ole hiostettu jatkamaan suvun ammattia, mutta nuori mies on kasvanut kiinni ammattiin isän kanssa samoilla työmailla kulkiessa.

– Valmistumisesta on nyt kuusi vuotta, eikä ole tarvinnut olla lomautettuna, Lauri Ojanen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 5.11. klo 22 saakka.