Hylje- ja norppakanta kasvaa Itämerellä – Norppamäärät vaihtelevat huhtikuisten jäätilanteiden mukana

Myös saimaannorpan kannassa on ollut hienoista kasvua.

hylkeet
harmaahylje harmaalla merellä
Harmaahylje eli halli Suomenlahdella.AOP

Tänä vuonna Itämerellä on nähty runsaat 38 000 harmaahyljettä eli hallia, kertoi Luonnonvarakeskus Luke (siirryt toiseen palveluun) tänään tiistaina. Aiemmissa laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt vuosia noin 30 000 yksilössä. Näistä Suomen merialueella oli tosin vain 14 200 yksilöä.

Halleja näkyy ulkoluodoilla touko–kesäkuun vaihteessa, jolloin niillä on karvanvaihto meneillään. Tällöin suurin osa niistä saadaan kuvattua lentolaskennoissa. Suomessa lajia näkyy tällöin enimmäkseen Lounais-Suomen ulkoluodoilla, samoin Keski-Ruotsin ja Länsi-Viron merialueilla.

Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alusta lähtien. Kasvu on viime vuosina ollut voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista. Kannan kasvu selittyy paitsi todellisella kasvulla, myös viime kevään hyvillä laskentaolosuhteilla.

Jääolosuhteet syynä norppakannan vaihteluun

Tämän vuoden norppasaldo oli 12 800 yksilöä Perämerellä, kun viime vuonna niitä havaittiin huomattavasti vähemmän (noin 9 900). Toisaalta kaksi vuotta sitten, vuonna 2017 yksilöitä havaittiin 13 600 kappaletta.

Suuret vaihtelut eivät Luken mukaan johdu äkillisistä muutoksista kannassa, vaan vuodenajan olosuhteiden muutoksista. Kyse on huhtikuisista jääolosuhteista, jotka ovat vaihdelleet voimakkaasti viimeisten kuuden vuoden aikana, Luke kertoo. Jos jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskennan alkamista, nähdään suurempia norpparyhmiä. Tällöin norppia näkyy huomattavasti enemmän kuin vuosina, joina jäät eivät vielä ole ehtineet rikkoutua.

Saimaannorppiakin hieman enemmän

Hitusen kasvua on ollut myös makean veden harvinaisuutemme, jääkauden jälkeen saarroksiin jääneen saimaannorpan tilanteessa. Nyt tosin puhutaan vain paristakymmenestä yksilöstä eikä sadoista tai tuhansista, niin kuin Itämeren hylkeiden kohdalla.

Tänä vuonna Saimaalle syntyi 88 kuuttia ja kaikkiaan norppia Saimaalla on 410 Metsähallituksen viimeisimmän arvion mukaan. Saimaannorppa on silti erittäin uhanalainen. Aiemmassa arviossa lukema oli arviolta 380–400.

Alla on lyhyt otos Radio Suomen lähetyksestä, joka kertoo kovan onnen Sanelma-norpan ajautuneen on rantaan jo toistamiseen. Eläinlääkäri Pekka Sarkanen kutsuttiin tarkastamaan tilanne:

Etelä-Savon pelastuslaitos sai viime lauantaina ilmoituksen, jonka mukaan rantaan oli ajautunut pieni norppa. Soittajan mukaan norppa ei vaikuttanut hyvinvoivalta. Eläinlääkäri Pekka Sarkanen tekee vapaaehtoistyötä norppien hyväksi ja tuntee Sanelman hyvin.

Lue tai katso myös:

Harmaahylkeen laulu – Juha Taskisen kuvaama dokumentti pienen kuutin kasvamisesta hylkeeksi ja hylkeen elämään liittyvistä uhista. (9.10. 2004). (U)

Saimaalla elää nyt 410 norppaa – kanta jatkaa hidasta kasvua

Hylkeet seis, kalastus jatkuu – uusi teknologia saattaa pitää kalarosvot loitolla

Harmaahylkeitä metsästetään murto-osa sallitusta: hylje on kalastajan riesa, mutta saaliina vaikea ja lähes hyödytön