Hajuton, väritön ja radioaktiivinen radon on syöpäriski, jolle moni suomalainen altistuu tietämättään – "Pienemmistäkin riskeistä kannetaan paljon suurempaa huolta"

Radonin mittaaminen kotona tai työpaikalla käy helposti. Mittauksen aika on juuri nyt, kun talvi on tulossa.

radon
radonmittauspurkki
Radonpitoisuuden saa selville vain mittaamalla, sillä hajutonta ja väritöntä kaasua ei voi huomata omin aistein. Mittaukseen tarvitaan Säteilyturvakeskuksen hyväksymä purkki, jonka keräämät tiedot analysoidaan laboratoriossa. Mittausaika on juuri nyt eli syyskuun alusta toukokuun loppuun. Jarmo Lehtinen / STUK

Terveystarkastajat huomaavat usein valvontakäynneillään, että uuden rakennuksen radonmittaus on tekemättä. Siitä huomauttaminen tulee omistajille usein yllätyksenä.

– Esimerkiksi hoito- tai sosiaalialan laitoksessa on pääpaino kaikessa muussa toiminnassa, joten he eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi koko asiaa, sanoo terveysinsinööri Tarja Hartikainen Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollosta.

Radon lisää tutkitusti syöpäriskiä, mutta Hartikaisen mukaan silti monesta muusta pienemmästä riskistä kannetaan usein paljon suurempaa huolta.

Lähes koko Pirkanmaa kuuluu riskialueeseen (siirryt toiseen palveluun), jossa radon säteilylain mukaan pitää mitata. Velvoite koskee niin asuntoja kuin työpaikkojakin, ja uudisrakennuksissa radonturvallinen rakentaminen sisältyy jo kaavaan ja rakennusmääräyksiin.

Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Olli Holmgrenin painottaa, että radon on tärkeää mitata myös juuri valmistuneista rakennuksista.

– Vaikka on uusi rakennus, talo tai työpaikka, niin radonmittaukset pitää tehdä. Vaikka on suunniteltu hyvin, itse rakentamisessa on voinut tapahtua virheitä. Radonin saa selville vai mittaamalla.

Hajuton, mauton, väritön – ja siksi niin vaarallinen

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota on maaperässä. Se kulkeutuu sieltä rakennusten sisäilmaan esimerkiksi alapohjan rakojen tai läpivientien kautta.

Tutkimusten mukaan radon lisää ihmisten keuhkosyöpäriskiä. Jos tupakoi, riski vain kasvaa.

– Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, silloin kun sisäilmassa on radonia ja ihminen tupakoi, havainnollistaa Tarja Hartikainen.

Terveydelle vaarallista kaasua ei näe eikä haista eikä sitä voi muutenkaan huomata, ja juuri siksi se on niin hankala ongelma.

Radonin määrä sisäilmassa selviää, kun asuin- tai työhuoneeseen asetetaan pieni mittauspurkki. Kahden kuukauden jälkeen purkki lähetetään analysoitavaksi. Mittaus ei ole vaivalloista eikä tule kovin kalliiksi, mutta sekä purkin että analyysilaboratorion tulee olla Säteilykeskuksen hyväksymiä.

Dosa som mäter radon.
Yle/Niklas Fagerström

Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomen radonpitoisuudet ovat samaa luokkaan kuin Ruotsin ja Norjan, mutta paljon suuremmat kuin esimerkiksi Saksan ja Ranskan. Tätä selittävät ainakin maaperän rakenne ja ilmasto.

Uuden rakennuksen alapohja kannattaa aina tiivistää

Säteilykeskuksen Olli Holmbergin mukaan mitään kuntaa tai aluetta Suomessa ei voi julistaa radonvapaaksi.

– On oletettu, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla ei olisi kovin korkeita pitoisuuksia. Mutta ei voi sanoa varmaksi, koska mittauksia ei ole kovin paljon. Lisäksi missä tahansa on voinut käydä niin, että radonpitoista maata on kuljetettu muualta täyttömaaksi, Olli Holmberg sanoo.

Pirkanmaalla ja Lahden seudulla riski tiedetään korkeaksi erityisesti harjujen ja maaperän vuoksi. Mahdollisia riskialueita on kuitenkin ympäri maata: kartalla (siirryt toiseen palveluun)näkyvät esimerkiksi Taipalsaari, Pyhtää, Loviisa, Kotka, Kajaani ja Enontekiö.

Suomessa ei ole radonin viitearvoja rakennusmaalle sinänsä. Radon kannattaa ottaa huomioon aina, kun rakennetaan uutta. Se on helpointa ja myös halvinta.

– Miksi lähtisikään tutkimaan pelkkää maaperää ennalta, kun voi rakentaa jo suoraan radonturvallisesti, kysyy Holmberg.

– Lisäksi alapohjan tiivistämisessä on muitakin etuja. Maaperässä voi olla myös terveydelle haitallisia bakteereita, joten maaperästä ei ylipäänsä kannata imeä ilmaa sisälle.

Aiheesta lisää:

Radon tappaa vuosittan saman verran ihmisiä kuin liikenne, siltikään me emme pelkää sitä. Radonista keskustelemassa STUK:n laboratoriossa ylitarkastaja, terveystieteiden tohtori Katja Kojo.

Säteilyturvakeskus (siirryt toiseen palveluun)

Asumisterveys (siirryt toiseen palveluun)