Tutkija näkee useita riskejä – terveyspalvelut keskittyvät Suomessa kahdelle jätille: "Helpot hedelmät on jo poimittu"

Terveystalo yhdistyi Attendon kanssa ja nyt Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan. Tutkija näkee keskittymisessä useita riskejä.

terveyspalvelut
Pihlajalinna on avannut täyden palvelun lääkärikeskuksen myös Ouluun.
Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan. Tutkija näkee tässä useita riskejä asiakkaiden ja kuntien kannalta. Paulus Markkula / Yle

Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut keskittyvät voimakkaasti Suomessa. Mehiläinen kertoi tiistaina aamulla ostavansa Pihlajalinnan. Syntyy 1,4 miljardin liikevaihdon ja 25 000 työntekijän jätti.

Tämä ei ole ihan uutta.

Terveystalo kertoi viime vuonna kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut. Mehiläinen ja Pihlajalinna on yhdistyessään hiukan isompi työntekijämäärältään ja liikevaihdoltaan kuin Terveystalo ennen yhdistymistä, mutta Suomeen on syntymässä kaksi varsin tasavahvaa yritystä.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta näkee uudessa kaupassa useita riskejä. Niin hän näki jo edellisessä kaupassa.

– Kyllä tässä kieltämättä meni aamukahvi väärään kurkkuun. Kun tätä tarkemmin mietti, ei tämä kuitenkaan niin yllättävää ole.

Useita syitä näkyvissä

Tutkija näkee muutamia syitä uuteen kauppaan.

– Terveystalosta tuli aika iso toimija suhteessa Mehiläiseen ja Pihlajalinnaan. Tämä voi olla siihen vastausta.

Toinen syy keskittymiseen voi olla se, että markkinan kasvattaminen ei ole enää helppoa.

– Helpot hedelmät on poimittu jo, ja laajeneminen markkinoilla tapahtuu ostojen kautta. Jos halutaan laajentaa omaa toimintaa markkinoilla, koon täytyy olla iso.

Tutkija Liina-Kaisa tynkkynen, Tampereen ylipisto.
Tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä yksityisen terveyspalvelujen keskittymisessä on enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.Antti Eintola / Yle

Julkinen sektori keskittää sosiaali- ja terveyspalvelujaan ja näyttää siltä, että mennään 18 järjestäjän malliin. Yksityiset toimijat voivat ajatella, että jos julkinen kasvaa, kasvatetaan mekin kokoamme.

Kolmas syy keskittymiseen on kilpailu työvoimasta.

– Jos työnantajat laittavat hynttyyt yhteen, se kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia valita työnantaja.

"Enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia"

Iso ei ole automaattisesti huono asia. Kunnat ovat ulkoistaneet palveluitaan yksityisille toimijoille ja kokonaisulkoistuksista on tutkijan mukaan saatu myös hyviä kokemuksia.

– Isossa mittakaavassa näen keskittymisessä järjestelmän kannalta kuitenkin enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.

Yksityiset toimijat tuottavat jo ison osan suomalaisista hoiva- ja työterveyspalveluista.

– Valinnanvaraa alkaa olla aika vähän. Jätit alkavat olla niin isoja, että etenkin pienten kuntien neuvotteluvoima alkaa olla epätasapainossa.

Keskittyminen kaventaa tutkijan mukaan kilpailua ja asiakkaiden ja työntekijöiden valinnanvaraa.

– Jos on kaksi voimakasta toimijaa, se vaikuttaa, miten pystyy vaikuttamaan hintoihin tai hintojen korotuksiin. Totta kai voi alkaa vaikuttaa myös siihen, mikä on kannustin tuottaa hyvää tai laadukasta palvelua.

"Pienetkin yritykset vielä taistelevat"

Kelan tutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola sanoo, että tilanne vaihtelee alueittain. Mikkolan mukaan keskittymistä voi tapahtua esimerkiksi Tampereen seudun työterveyshuollon palveluissa.

Mikkola uskoo, että erityisesti pääkaupunkiseudulla myös pienet pystyvät vielä kilpailemaan elintilasta. Esimerkiksi lasten erikoislääkäripalveluissa on useita palveluntuottajia pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseudulla Pihlajalinna ei ole vielä kovin merkittävä ollut. Siellä on aika paljon yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Kyllä pienetkin yritykset vielä taistelevat, Mikkola sanoo.

Tilanne voi muuttua, jos Terveystalo ja Mehiläinen yhä jatkavat laajentumista ostamalla pieniä yrityksiä.

– Jos terveyspalvelut keskittyvät, mennään pikku hiljaa kohti monopolia. Siinä hinnoilla on taipumus nousta, Mikkola sanoo.

Kotimainen omistus kaventuu

Uuden kaupan myötä kotimainen omistus kaventuu. Mehiläisen omistusta on paljon ulkomailla.

Mehiläisen pääomistaja(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) on CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot 57 prosentin osuudella.

– Kaikki isot alkavat olla aika paljolti kansainvälisesti omistettuja. Pihlajalinna oli imagoltaan vahvasti kotimainen ja kuntien kumppani. Kauppa muuttaa kuvaa aika paljon, että meiltä lähtee vahva kotimainen brändi pois, Tynkkynen sanoo.

Terveystalo haluaa korostaa, että sen omistuksesta on tällä hetkellä yli 80 prosenttia suomalaista. Keskeisiä omistajia ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Rettig Group Ab, Hartwall Capital ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Kaupan vaikutusta verotuloihin Tynkkynen ei spekuloi.

Korjattu 5.11.2019 klo 14.11: Terveystalon omistuksesta yli 80 prosenttia on suomalaista.

Lue lisää:

Tutkija näkee useita riskejä – Suomeen syntymässä kolme isoa yksityistä terveyspalveluyritystä

Terveysjätti Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan: Rakenteilla on Pohjoismaiden suurin terveysjätti, joka suuntaa ulkomaille