Yhdysvallat vetäytyy Syyriasta, voiko sama toistua Afganistanissa? Kysyimme asiantuntijoilta: "Maa romahtaisi, jos niin tapahtuisi nyt"

Jopa puolet Afganistanista on Talibanin hallinnassa. Turvallisuusjoukkojen jäseniä ja siviilejä kuoli viime vuonna enemmän kuin koskaan ennen.

Afganistan
Afganistan turvallisuusjoukkojen upseeri tiedustelukierroksella Taliban-joukkoja vastaan maanantaina 28. lokakuuta.
Afganistanin turvallisuusjoukot partioivat Helmandin maakunnassa 28. lokakuuta.Watan Yar / EPA

WashingtonToimittaja Sean Callebsin suorat tv-raportit Afganistanista CNN-uutiskanavalle ovat jääneet ihmisten mieliin kaikkialla maailmassa. Työmaa on pysynyt samana 18 vuotta.

– Olen sukkuloinut Washingtonin ja Kabulin välillä ja viettänyt pitkiä aikoja Afganistanissa, Callebs kertoo.

Nykyisin kiinalaisomisteisella CGTN-kanavalla työskentelevä Callebs on seurannut Afganistanin kehitystä sekä yleisellä tasolla että yhden kabulilaisen perheen kautta. Perheen kohtalo on Afganistanissa tavallinen.

Poika, jonka piti aikuistuttuaan huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan, kuoli pari vuotta sitten Saksan suurlähetystön edessä tapahtuneessa pommi-iskussa. Vanhemmat ovat sen jälkeen linnoittautuneet kotiinsa. Miljoonien muiden tavoin he pelkäävät poistua sen kiviaidan ulkopuolelle.

– Kun ensimmäisen kerran tapasin perheen isän vuonna 2002, hän kertoi ainoaksi toiveekseen, ettei pojan tarvitsisi tarttua aseisiin. Isä uskoo, että pojalla olisi ollut sama toive omalle jälkikasvulleen, jos hän olisi saanut elää, Callebs sanoo.

Toimittaja Sean Callebs
Toimittaja Sean Callebs on seurannut Afganistania 18 viime vuotta. Sean Callebs

Callebs on seurannut myös Afganistanin presidenttinä vuosina 2001–2014 työskennellyttä Hamid Karzaita, joka vaikuttaa edelleen politiikassa. Karzain mielestä yhdysvaltalaiset ovat vetäneet Afganistanissa vesiperän niin jälleenrakennuksessa kuin turvallisuuden takaamisessa, Callebs sanoo.

– Karzai on keskusteluissamme kuvannut maansa suhdetta Yhdysvaltoihin epäonnistuneeksi. Se on melko dramaattinen kommentti, sillä hän teki pitkään läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.

Myös Callebsin oma näkemys Afganistanin tulevaisuudesta on pessimistinen.

– Haluaisin olla myönteisempi, mutta valitettavasti sille ei ole perusteita. Jopa puolet Afganistanista on Talibanin hallinnassa. Maa vaikuttaa jokaisella vierailulla aiempaa jännittyneemmältä ja vaarallisemmalta, Callebs sanoo.

Yhdysvaltain sotilaita Afganistanissa Zabulin provinssissa helmikuussa 2009.
Yhdysvaltain sotilaita Afganistanissa Zabulin provinssissa helmikuussa 2009.Kersantti Adam Mancini / Yhdysvaltain armeija

Vetääkö Trump joukot pois?

Lokakuussa 2001 alkanut Afganistanin sotilasoperaatio on maksanut Yhdysvalloille tähän mennessä noin 900 miljardia euroa. Sen aikana on kuollut lähes 2 500 yhdysvaltalaista sotilasta ja haavoittunut vajaat 20 000.

Jo presidentti Barack Obama halusi vetää joukot Afganistanista, mutta se ei turvallisuustilanteen takia ollut hänen kaudellaan mahdollista.

Tänä vuonna Yhdysvallat on vähentänyt maassa olevien sotilaidensa määrää parilla tuhannella reiluun 12 000:een. Puolustusministeri Mark Esper arvioi, että määrää voitaisiin pudottaa 8 600:aan ilman, että sillä olisi ratkaisevaa vaikutusta turvallisuuteen.

Lokakuussa presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä Yhdysvaltain joukot Pohjois-Syyriasta. Tämä on herättänyt arvailuja siitä, että hän saattaisi tehdä saman Afganistanissa.

Sotilaat tarkkailevat maastoa.
Yhdysvaltain 173. laskuvarjoprikaatin sotilaat tarkkailivat maastoa Kunarin maakunnassa Afganistanissa elokuussa 2011.Kersantti Brandon Aird / Yhdysvaltain armeija

"Sisällissota voi syttyä"

Jos ulkomaiset joukot poistuvat, turvattomuus lisääntyy ja Afganistanissa voi syttyä sisällissota, arvioi Etelä-Aasian tutkimusjohtaja Michael Kugelmann washingtonilaisesta Wilson Center -tutkimuslaitoksesta.

– Huonoltahan tilanne päällisin puolin näyttää, Kugelmann sanoo.

– En kuitenkaan usko, että Afganistanista tulee enää koskaan samanlaista terroristien turvasatamaa kuin se 1990-luvulla oli.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan siitä, mihin suuntaan Afganistan on menossa. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala.

Kugelmannin mukaan Afganistanista on hyviäkin uutisia. Naisten ihmisoikeudet ovat kohentuneet, ja he voivat nyt opiskella. Lisäksi infrastruktuuria on kehitetty viime vuosina paljon.

Puolustusasiamies Petteri Seppälä Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystöstä sanoo, että kaikki ulkopuoliset toimijat tahtovat Afganistanin, joka pystyisi itse huolehtimaan turvallisuudestaan ja ehkäisemään radikalisoitumista. Siksi Afganistanissa on kehitetty maan omien turvallisuusjoukkojen koulutusta, ja Suomikin on osallistunut työhön.

– Tämä tahtotila on valitettavasti kaukana maan sisäisten ristiriitojen vuoksi, Seppälä kuitenkin sanoo.

– Nämä haasteet voivat jatkua vielä pitkään.

Petteri Seppälä
Puolustusasiamies Petteri Seppälä Suomen Washingtonin-suurlähetystöstä.Nina Svahn

"Olisi yllätys, jos Yhdysvallat vetäytyisi kokonaan"

Voiko Trump todella vetää Yhdysvaltain joukot Afganistanista? Tutkimusjohtaja Michael Kugelmannin mukaan merkkejä siitä ei ole.

– On kuitenkin epäselvää, kuinka kauan Trump suunnittelee pitävänsä joukkoja maassa, hän sanoo ja kertoo olevansa tilanteesta huolissaan.

– Talibanilla on hallussaan suurempi alue kuin koskaan aiemmin. Sekä Afganistanin turvallisuusjoukkojen jäseniä että siviilejä kuoli viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä viittaa siihen, että sotiminen vain kiihtyy.

Petteri Seppälän mukaan olisi suuri yllätys, jos Yhdysvallat vetäytyisi kokonaan Afganistanista.

– Uskoisin, että niin kauan kuin Yhdysvallat kokee olevansa uhattu Afganistanissa tapahtuvan radikalisoitumisen ja terrorismin vuoksi, se haluaa säilyttää mahdollisuutensa puuttua alueen tapahtumiin. Tälle ajatukselle löytyy vankka kannatus Yhdysvalloissa paitsi asevoimista, myös molemmista puolueista, Seppälä sanoo.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Afganistaniin erikoistunut toimittaja Sean Callebs kertoo puhuneensa monien Afganistanin paikallisjohtajien kanssa. Heistä kukaan ei Callebsin mukaan usko Yhdysvaltain vetäytyvän maasta kokonaan, ei ehkä koskaan.

– Maa romahtaisi, jos niin tapahtuisi nyt. Afganistanissa toivotaan, että Yhdysvallat pitäisi maassa pysyvästi tuhansia sotilaita ja auttaisi turvallisuusjoukkojen kouluttamisessa. Afganistanin asevoimat ja poliisi ovat menettäneet 45 000 miestä viidessä vuodessa, Callebs sanoo.

Sotilaat tekevät turvallisuustarkastuksia.
Sotilaat tekivät turvatarkastuksia syyskuussa 2019 presidentinvaalien alla Afganistanin Helmandin maakunnassa.Watan Yar / EPA

"Yli vuosikymmen ilman selkeää strategiaa"

Michael Kugelmannin mukaan Afganistanilla on edelleen merkitystä Yhdysvalloille, mutta maa ei ole strategisesti enää erityisen tärkeä.

– Naapurimaat Pakistan, Intia ja Kiina ovat tärkeämpiä Yhdysvaltain intressien kannalta, Kugelmann sanoo.

Afganistanin suhteellinen merkitys on Kugelmannin mukaan vähentynyt maailman tilanteen takia. Esimerkiksi Obaman ensimmäisellä kaudella Krimin ja Itä-Ukrainan kriisiä ei vielä ollut, ja Syyrian sotakin alkoi vasta Obaman toisella kaudella.

– Väittäisin, että Yhdysvalloilla ei ole ollut selkeää Afganistan-strategiaa ainakaan vuosikymmeneen. Siksi Yhdysvalloilla on myös ollut vaikeuksia sodassa. Sotaa on vaikea voittaa ilman strategiaa, Kugelmann sanoo.

Abdullah Abdullahin kannattajia Kandaharissa.
Presidenttiehdokas Abdullah Abdullahin kannattajia syyskuussa 2019 vaalien alla Kandaharissa Afganistanissa.Muhammad Sadiq / EPA

Petteri Seppälä sanoo, että Yhdysvaltain keskeinen tavoite Afganistanissa liittyy edelleen omaan kansalliseen turvallisuuteen.

– Yhdysvallat pyrkii estämään radikalismin ja terrorismin syntymistä Afganistanissa ja sen lähialueilla. Näkemykset siitä, millä keinoin tämä saavutetaan, ovat vaihdelleet eri hallintojen välillä, joten on ymmärrettävää, että strategian puutetta kritisoidaan, Seppälä sanoo.

Trump keskeytti syyskuussa rauhanneuvottelut Taliban-liikkeen kanssa sen jälkeen, kun Taliban teki Kabulissa pommi-iskun. Siinä kuoli 12 ihmistä, heidän joukossaan yksi Yhdysvaltain sotilas.

Autopommin räjähdyksen aiheuttama kraateri Green Villagessa Kabulissa 3. syyskuuta.
Autopommin räjähdyksen aiheuttama kraateri Kabulissa 3. syyskuuta 2019.Hedayatullah Amid / EPA

Miten sotiminen saataisiin loppumaan?

– Maahan pitäisi saada neuvottelemalla vakaampi ja pysyvämpi hallinto, vaikka vaikeaa se on, sanoo Sean Callebs.

– Kaikkien näiden vuosien jälkeen on selvää, että sota ei lopu sotilaallisin keinoin. Tarvitaan poliittinen ratkaisu. Yhdysvaltain on istuttava Talibanin kanssa neuvottelupöytään. Vain se voi johtaa aselepoon ja vuoropuheluun sotivien osapuolten välillä, Kugelmann sanoo.

– Tällä hetkellä uutta suunnitelmaa neuvottelujen käynnistämiseksi ei vielä ole. Sekä ulkoministeri Mike Pompeo että useimmat asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Yhdysvaltain on tavoiteltava poliittista sopimusta ja nimenomaan rauhasta, sanoo Seppälä.

– Toivottavasti ponnistelut tuottaisivat tulosta ja sopimus syntyisi. Sillä ei tosin vielä ratkaista kaikkia Afganistanin yhteiskunnan haasteita. Se työ jatkuu pitkään.

Kuuntele myös:

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma: Minne Afganistan on menossa?

Lue myös:

Talibanin valtaannousu uhkaa pyyhkiä vuosien ihmisoikeuskehityksen – Suomi: "Heidän kanssaan pitää keskustella, mutta kaikkeen ei voida suostua"

Afganistan äänestää lauantaina pikaisesti järjestetyissä presidentinvaaleissa – taliban uhkaa vaalirauhaa

Afganistanissa tunnustellaan rauhaa väkivallan varjossa – Taliban-liike kiihdyttää iskujaan

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoo, että rauhanneuvottelut Talibanin kanssa ovat ohi