Terveysjätti Mehiläisen ostotarjous ei vaikuta Pihlajalinnan toimintaan Hattulassa

Mehiläinen haluaa ostaa Pihlajalinnan, mutta riittääkö Hämeessä kaikille terveystaloille maksavia, helppoja asiakkaita ja kuinka pitkään?

sosiaali- ja terveyspalvelut
Hämeenlinnalainen toimitalo, jossa toimivat mm. Mehiläinen, Yrityspalvelukeskus ja Metsähallitus
Mehiläinen toimii Hämeenlinnassa Viipurintien ja Keinusaarentien risteyksessä.Nina Keski-Korpela / Yle

Pihlajalinnalta perusterveydenhuoltonsa ostava Hattulan kunta on saanut aamusta kuulla Pihlajalinnan myynnistä Mehiläiselle. Kunnanjohtaja Katariina Koiviston mukaan Pihlajalinnan mahdollinen myynti Mehiläiselle ei vaikuta perusterveydenhuollon toteutukseen Hattulassa.

– Pihlajalinnasta on kerrottu Hattulalle heti aamun uutisen jälkeen, että sopimus kunnan kanssa jatkuu normaalisti. Kaupantekoon on myös vielä pitkä polku, eikä muutoksia ole tulossa vähään aikaan, kertoo kunnanjohtaja Koivisto.

Sopimus ulkoistuksesta Pihlajalinnalle on solmittu viideksi vuodeksi. Lisäksi optiona on kolme lisävuotta tämän jälkeen. Pihlajalinna toimii nyt Parolassa ja Pappilanniemessä, missä on vuodeosasto.

Terveyskeskuksen rakennustyömaa
Hattulassa rakennetaan parhaillaan uutta terveysasemaa.Anne-Maria Niskanen / Yle

Terveystalot sote-kilpasilla jo vuosia Hämeessä

Yksityistä tarjontaa Kanta-Hämeessä on niin Hämeenlinnassa, Forssassa kuin Riihimäellä. Hattulan perusterveydenhuollon ulkoistus Pihlajalinnalle oli 2010-luvun alkusysäys. Suurehkojen yksityisten lääkärikeskusten toiminta alkoi Hämeenlinnassa kuitenkin laajeta jo 1990-luvulla Linnan Klinikasta.

2010-luvulla vaihtuvien sote-kurssien ja valinnanvapauskokeilujen myötä yksityisten terveystalojen kilpailut julkisista palveluista laajenivat kunnasta ja kuntayhtymästä toiseen.

Hämeenlinnassa yksityisten lääkäri- ja terveysasemien tarjonta on nyt runsas torin kulmilla. Hämeenlinnan keskustassa toimivat Suomen Terveystalon ja Pihlajalinnan lääkäripalvelukeskukset. Mehiläinen ottaa Hämeenlinnassa vastaan Viipurintien tuntumassa lähellä Hämeenlinnan pääterveysasemaa.

Lääkäri hoitaa potilaan varvasta terveysasemalla
Pihlajalinna on vastannut Hattulan perusterveydenhuollosta jo 10 vuotta.YLE / Ville Välimäki

Pihlajalinnan oston myötä Hämeenlinnassa olisi 2020-luvulla kaksi Mehiläisen lääkäri- ja terveydenhuollon monipalvelukeskusta. Kaupungin keskustan Pihlajalinnan kyltti voi vaihtua Mehiläiseksi. Toistaiseksi kumpikin jatkaa omaa toimintaansa erillisinä yhtiöinä. Kaupan vahvistumisen jälkeen mietitään, millä brändillä jatketaan.

Pihlajalinna vetäytyi Lounais-Hämeen sotesta

Lounais-Hämeessä Pihlajalinna tuli Forssan hyvinvointikuntayhtymälle ja kuntapäättäjille tutuksi muutama vuosi sitten, kun se pyrki ostamaan Lounais-Hämeen sote-kiinteistöt osana tarjoustaan sote-palveluista.

Hanke johti kuitenkin valitukseen Markkinaoikeuteen. Epäiltiin, että Pihlajalinna oli saanut vastoin kilpailijaansa Terveystaloa täydentää tarjoustaan kilpailuttamisajan jälkeen. Lounais-Hämeessä sote-ulkoistuksesta luovuttiin sittemmin kokonaan.

Ainoastaan kalliiksi arvioitu Forssan seudun yöpäivystys ostetaan nyt Terveystalolta ja se on menossa kilpailutukseen. Omaa yöpäivystystä Lounais-Hämeessä on pidetty tärkeänä, sillä matkaa on niin Hämeenlinnaan kuin Turkuunkin.

Lääkäri ja sairaanhoitajat työntävät potilasvuodetta kiireellisesti hoitoon.
Forssasta olisi pitkä matka päivystykseen niin Hämeenlinnaan kuin Turkuun. AOP

Riittääkö asiakkaita kaikille?

Yksityiset lääkäritalot ja terveystalot ovat alun perin olleet työterveyspalvelujen tarjoajia. Työterveyshuoltopalvelut ovat tarjoajilleen nopeita, tuottavia ja asiakkuuksissa helpohkoja ja haluttuja töitä. Sittemmin ne ovat laajentaneet sote-ratkaisujen myötä palvelutarjottimiaan myös julkisen terveydenhuollon alueella.

Kanta-Hämeessä maakunnan väestö on vähentynyt viiden vuoden ajan peräkkäin vuodesta 2014 lähtien. Samaan aikaan työelämän ulkopuolella olevan ikääntyneen väestön määrä ja osuudet maakunnan kunnissa ovat kasvaneet. He ovat julkista perusterveydenhoitoa runsaasti käyttäviä asukkaita.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta katsookin, että markkinan kasvattaminen ei ole enää helppoa.

– Helpot hedelmät on poimittu jo, ja laajeneminen markkinoilla tapahtuu ostojen kautta. Jos halutaan laajentaa omaa toimintaa markkinoilla, koon täytyy olla iso.

Lopellakin Pihlajalinnalla lääkäreitä

Riihimäen seudun perusterveydenhuollon uudelleenjärjestelyissä kuntayhtymä keskitti lääkäripalvelut Riihimäelle sairaalan yhteyteen. Lopella kuitenkin lääkäripalvelujen lopetus ei käynyt kunnalle, vaan lääkäripalvelua alettiin ostaa Terveystalolta, ensin täysin yksityisenä ja sen jälkeen Riihimäen seudun terveyskuntayhtymä on ollut lääkäripalvelun hankkija.

Hämeenlinnan tapaan Mehiläinen on asettunut Riihimäellä asiakaskunnan tuntumaan: se toimii aivan rautatieaseman tuntumassa ja kyltti loistaa ratapihalle.

Helsingistä laajenemaan lähteneen Mehiläisen ja Tampereelta aloittaneen Pihlajalinnan suurimmat asiakasmäärät ja asiakaskunnat ovat helpoimmin tavoitettavissa suurilla paikkakunnilla.

Suuret yksityiset terveystalot ovat nykyään runsaasti työllistäviä ja koko maahan levinneitä ketjuja. Pelkästään nyt yhdistyvien Mehiläisen ja Pihlajalinnan palveluksessa on lähes 25 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää ja osuus alan markkinoista 25 prosenttia.