Metsästäjä: Sudenkaatolupia tarvitaan – oikeustieteilijä muistuttaa tiukoista lupaehdoista

Metsästäjä, tutkija ja poliisi kiittelevät uutta susikannan hoitosuunnitelmaa.

susi
Vargar i flock i snön.
Mostphotos

Tänään julkaistu susikannan hoitosuunnitelma (siirryt toiseen palveluun) herättää varovaista toiveikkuutta metsästäjien joukossa. Hoitosuunnitelma on keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa.

Joensuulaisen Pyhäselän metsästäjien Jouni Tuovinen pitää hoitosuunnitelmaa erittäin tarpeellisena.

– Tärkein pointti on se, että kannanhoidollinen metsästys vihdoin toteutuisi, ehkä jo tämän metsästyskauden aikana.

Hoitosuunnitelmassa ei oteta kantaa kannanhoidolliseen metsästykseen, sillä asia on oikeusprosessissa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi tänään kannattavansa suden metsästystä osana suurpetojen kannanhoitoa.

Pyhäselän metsästäjillä on kokemusta suden kaadosta. Seuralaiset osallistuivat viime lauantaina Joensuun Iiksenvaaralla suden kaatoon.

– Häirikkösusien osalta tarve olisi saada poikkeusluvat mahdollisimman nopeasti käyttöön. Ettei tarvitsisi turvautua poliisiin.

Tuovinen on huolissaan erityisesti metsästyskoirien puolesta.

– Tuotantoeläimiä pystytään suojaamaan sähköaidoilla, mutta koira on haavoittuvampi suden hampaissa. Ylä-Karjalassa metsästyskoiria menee harva se viikonloppu useita.

Jouni Tuovinen katsoo eteenpäin.
Pyhäselän metsästäjien Jouni Tuovinen.Ari Haimakainen /

Poliisi ennakoi Itä-Suomeen kuumaa susitalvea. Viikon sisällä ihmisen ja suden kohtaamisia on ollut Sukevalla, Joensuussa ja Outokummussa.

– Susien toistuvat pihavierailut työllistää poliisia eniten. Se aina räjähtää näin syksyllä, kun lumi tulee maahan ja alkaa jälkiä näkyä, sanoo suurriistavirka-avun yhdyshenkilö, ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista.

Oikeustieteilijä: Kaatolupaan vaaditaan hyvät perustelut

Itä-Suomen yliopistossa susipolitiikkaa tutkineen Outi Ratamäen mielestä uuden hoitosuunnitelma keskeinen viesti on se, että susi on osa Suomen luontoa ja ihmisen täytyy oppia elämään suden kanssa.

– Suden sietämisen haaste nousee esiin aikaisempaa voimakkaammin. Se on kaiken pohja. Sutta täytyy sietää, eikä sitä voi Suomen luonnosta poistaa.

Suunnitelmaa asiantuntijana valmistelemassa ollut Ratamäki korostaa tarvetta yhteistyöhön. Hän pitää myönteisenä sitä, ettei hoitosuunnitelma ole ministeriön sanelema, vaan perustuu sidosryhmien ja susireviirillä asuvien ihmisten näkemyksiin.

– Toivon, että uuden hoitosuunnitelman myötä yhdessä tekemisen kulttuuri vahvistuu. Kukaan ei voi yksin ratkaista susiongelmaa.

Outi Ratamäki
Outi Ratamäki Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut susipolitiikkaa jo useamman vuoden. Ari Haimakainen / Yle

Outi Ratamäki toivoo, että uusi hoitosuunnitelma lisää tietoa sudesta. Hoitosuunnitelmassa nostettiin esiin erityisesti sosiaalisessa mediassa leviävä vihapuhe ja disinformaatio.

Oikeustieteilijä Ratamäki muistuttaa, että susi on suojeltu laji Suomessa, eikä kaatolupa irtoa heppoisin perustein.

– Direktiivin poikkeuslupaehdot ovat aika tiukat. Ainakaan suuressa määrin sudenkaatoon ei ole tulossa lisää poikkeuslupia.

Lue myös:

Onko susi huoli, uhka tai vaara? Uudessa hoitosuunnitelmassa on nelikohtainen luokittelu: poliisi hätiin, kun susi ei pakene ihmitsä pihasta

Juttua muokattu 5.11. klo 17.26: Korjattu Harri-Pekka Pohjolaisen sukunimi