Fork-yhtyeen Mia Hafrén ystävystyi sattumalta Beninissä ventovieraan lapsen kanssa: Päätin, että jos voin auttaa, niin autan

Posti tuo Hafrénille säännöllisesti ranskankielisiä kirjeitä.

musiikki
Mia Hafrén yllättävästä kohtaamisestaan: Hän opiskeli öisin ja tuli laskemaan kertotaulua aamulla rannalle
Mia Hafrén yllättävästä kohtaamisestaan: Hän opiskeli öisin ja tuli laskemaan kertotaulua aamulla rannalle

Parikymmentä vuotta keikkaillut lauluyhtye Fork ilmoitti viime keväänä lopettavansa. Jäähyväiskiertueelle lähtevän Forkin laulaja Mia Hafrén kävi vieraana Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa, jossa hän muisteli yhtyeen alkuvuosia.

Nelikko oli tavannut toisensa ensi kerran Ylelle tehdyn ohjelman yhteydessä 90-luvulla ja myöhemmin Teatterikorkeakoulussa.

– Me halusimme vain tehdä musiikkia. Emme osanneet kauhean hyvin soittaa mitään tai ainakaan niin hyvin, että siinä olisi ollut kunnon rock-meininki, Hafrén nauraa.

Fork esittää a cappella -sovituksia, eli kaikki kappaleissa olevat äänet tehdään suulla.

– Niin, ja tietysti me kaikki halusimme laulaa sooloa, hän jatkaa.

Ensimmäisellä keikalla vedettiin kolme kappaletta

Hafrén kuvailee, että laulaminen ja keikkailu perustuivat ennen kaikkea hauskanpitoon ja hyvään show:hun.

Yhtyeen ensiesiintyminen tapahtui vuonna 1996 Teatterikorkeakoululla.

– Meillä oli kolme kappaletta: Van Halenin Jump, George Michaelin I want your sex ja sitä kolmatta en edes muista enää.

Fork esiintyi ensimmäiset kahdeksan vuotta ikään kuin harrastuspohjalta. Jatkon kannalta ratkaiseva hetki tapahtui, kun heidät kiinnitettiin esiintymään useaksi viikoksi Helsingin Casinolle.

– Muistan, että mietimme, että nyt kun saisi vähän palkkaa. Edes tonnin kuussa, niin lähtee – ja niin lähtikin.

Kirjeitä Beninistä

Fork on esiintynyt ympäri maailmaa, mutta yksi mieleenpainuvimmista kohtaamisista Mia Hafrénin elämässä tapahtui Beninissä ja ilman Forkia. Hän työskenteli siellä viisi viikkoa taiteilijaresidenssissä.

Hafrén toi Puoli seitsemän -lähetykseen mukanaan pienen ranskaksi kirjoitetun kirjeen, jonka hän oli saanut beniniläiseltä koululaiselta.

Hafrénin ja beniniläispojan yllättävä ystävystyminen tapahtui rannalla, jossa Hafrénilla oli tapana istuskella aamupäivisin ja tehdä töitä. Joka päivä hänen juttusilleen hakeutui sama nuori poika.

– Kysyin häneltä ranskaksi, miksi hän ei ole koulussa, vaikka Beninissä kaikkien lasten pitäisi päästä kouluun. Kävi ilmi, että kyseisenä vuonna vain tytöt pääsivät ilmaiseksi kouluun ja poikien piti maksaa.

Poika oli innoissaan opiskelusta ja kantoi Hafrénin eteen vanhoja kouluvihkoja, joista he yhdessä kävivät läpi muun muassa kertotauluja.

Pojan tarinan kuultuaan Hafren päätti tarjota 12-vuotiaalle nuorukaiselle mahdollisuuden käydä koulua.

– Otin selvää ja kävi ilmi, että hänellä ei ollut enää vanhempia elossa ja että hän asui enonsa luona. Silloin päätin, että jos voin auttaa rahallisesti, niin sen teen. Nyt maksan tämän nuorukaisen koulun aina siihen asti, kun hän täyttää 18 vuotta ja se tuntuu todella hyvältä, että voin näin tehdä.

Hafrén kertoi saavansa säännöllisesti nuorukaiselta kirjeitä, joissa hän kertoo opiskelujensa etenemisestä.

– Hän sanoo, että hänestä tulee lääkäri.

Katso Mia Hafrénin koko haastattelu:

Fork esittää a cappella musiikkia, eli kaikki äänet