Vaikuttaminenko ei muka kiinnosta? Helsingissä jätetty ennätysmäärä nuorten aloitteita: lisää kasvisruokaa, tuulivoimaa ja laturipaikkoja metroihin

Ensi viikolla alkavat Suomen suurimmat nuorisovaalit. Ehdokkaita on enemmän kuin koskaan aiemmin.

nuorisovaltuustot
Nuorten ilmastomielenosoitus.
Nuoret osoittivat mieltä maaliskuussa 2019 Helsingissä järjestetyssä ilmastolakossa.Jani Saikko / Yle

Helsingin kaupunginvaltuustolle on jätetty tänä vuonna ennätysmäärä nuorten tekemiä aloitteita.

Kesäkuun loppuun mennessä aloitteita oli jätetty jo 55, kun viime vuonna aloitteita jätettiin yhteensä 25. Nuorten alkuvuodesta tekemiä aloitteita käsitellään valtuuston kokouksessa (siirryt toiseen palveluun) tänään illalla.

–Tänään otamme nuorisoneuvoston kanssa kantaa esimerkiksi nuorten mahdollisuuteen saada äänensä puoluepoliittisesti kuuluviin. Lisäksi pidämme puheenvuoron nuorten yrittäjien tukemista ja sijoittamisen opetusta kouluissa koskevista aloitteista, 16-vuotias Helsingin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Vivian Ljungqvist kertoo.

Osa nuorten tänä vuonna jättämistä aloitteista (siirryt toiseen palveluun) liittyy nuorten omaan elämään, kuten koulunkäyntiin ja kaupungin harrastusmahdollisuuksiin. Osa aloitteista koskee laajemmin koko kaupunkia ja sen kehittämistä.

Tänä vuonna kouluihin on vaadittu esimerkiksi lisää kasvisruokapäiviä (siirryt toiseen palveluun), koulupäivien nykyistä myöhäisempiä aloitusaikoja (siirryt toiseen palveluun) ja yksittäisiä asioita, kuten kiipeilytelinettä (siirryt toiseen palveluun) tai parempia äänentoistolaitteita (siirryt toiseen palveluun). Kaupungin puistoihin ja kävelyteiden varsille on toivottu puolestaan lisää penkkejä (siirryt toiseen palveluun) ja valoja (siirryt toiseen palveluun), metroihin usb-laturipaikkoja (siirryt toiseen palveluun), rakennuksien katoille aurinko- ja tuulivoimaloita (siirryt toiseen palveluun) ja kaduille enemmän roskiksia (siirryt toiseen palveluun).

Kaupungin harrastusmahdollisuuksia nuoret kehittäisivät muun muassa ilmaisilla tanssi- ja akrobatiatiloilla, skeittipuistolla, liikuntavälinelainaamolla, eläinhuoneella ja e-pelibaareilla. Lisäksi vaaditaan, että Helsingin kaupunki sallisi kesätöihin pääsyn myös niille nuorille, jotka täyttävät kyseisenä vuonna 16 vuotta.

Puolet aloitteista nuorisoneuvostolta

Helsingin nuorisoneuvoston puheenjohtaja Vivian Ljungqvist on edellisinä vuosina jättänyt aloitteita esimerkiksi julkisesta liikenteestä. Viimeisimmän aloitteensa (siirryt toiseen palveluun) Ljungqvist jätti eilen.

– Se liittyy toisen kotimaisen kielen opetukseen. Sitä voisi mielestäni opettaa eri tavalla – ei kirjasta vaan siten, että opetus olisi hyödyllistä työelämän kannalta, Ljungqvist toteaa.

Suurin osa aloitteista tulee juuri Helsingin nuorisoneuvoston edustajilta. Tänä vuonna noin puolet aloitteista on nuorisoneuvoston käsialaa. Aloitteita voi kuitenkin jättää kaikki muutkin 13–17-vuotiaat helsinkiläiset nuoret.

– Aloitteiden jättäminen on matalan kynnyksen vaikuttamista. Aloitteen ei tarvitse olla pitkä. Se voi olla esimerkiksi jokin asia, joka ei toimi ja johon on keksinyt ratkaisun. Jos haluaa vaikuttaa, se ei vaadi muuta kuin, että kirjoittaa sen ylös, Ljungqvist sanoo.

Nuorten jättämien aloitteiden käsittelyaika on pisimmillään kolme kuukautta. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Vivian Ljungqvist kertoo, että parhaimmillaan aloitteisiin voi kuitenkin saada vastauksen parissa päivässä. Esimerkiksi koripallokori nuorisotalolle hoitui oitis.

– Muita läpi menneitä aloitteita ovat olleet esimerkiksi nuorten kesätyöseteli ja latauspistokkeet busseihin, Lungqvist kertoo.

Ljungqvist kuitenkin huomauttaa, että kaikkia asioita ei kannata ajaa eteenpäin aloitteen avulla. Esimerkiksi musiikkitapahtumat voi olla helpompi saada toteutumaan projekteina.

Ensi viikolla alkavat Suomen suurimmat nuorisovaalit

Helsingin nuorisoneuvoston ja Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen vaalit kaudelle 2020–2021 alkavat ensi viikon maanantaina.

Ehdokkaita on tänä vuonna Helsingissä ja Espoossa ennätysmäärät: Helsingissä 72 ja Espoossa 86. Vantaalla ehdokkaita on 49.

Ljungqvist on itsekin ehdokkaana seuraavalle kaudelle.

– Totta kai jännittää, ketkä pääsevät neuvostoon ja minkälaisia arvoja halutaan nostaa esille. Olemme iloisia siitä, että olemme onnistuneet antamaan innostavaa kuvaa toiminnastamme ja että ehdokkaita on niin paljon, Ljungqvist sanoo.

Äänestäminen tapahtuu oppilaitoksilla ja nuorisotaloilla. Äänioikeutettuja ovat kaikki vuosina 2002–2006 syntyneet helsinkiläiset sekä vuosina 2001–2006 espoolaiset ja vantaalaiset nuoret.

Ljungqvist kertoo, että tänä vuonna nuorten ehdokkaiden teemoina ovat olleet erityisesti ilmastonmuutos, tasa-arvo- ja mielenterveyskysymykset.

– Myös nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat tämän vuoden kova vaaliteema.

Vaalien tulokset paljastetaan joulukuun alussa RuutiGaalassa (siirryt toiseen palveluun) Suvilahden Tiivistämössä.

Juttua korjattu 6.11.2019 17:39: Lisätty, että Espoossa ja Vantaalla äänioikeutettuja ovat vuosina 2001–2006 syntyneet kaupunkilaiset.