Ylen kysely: Savo-Karjalan kansanedustajat eivät pidä liitoksia ratkaisuna kuntien heikkoon talouteen

Useampi kansanedustaja huomautti vastauksessaan, ettei kahden köyhän kunnan yhdistymisestä tule yhtä rikasta.

kuntaliitokset
Kuntavaakunoita käytävän seinillä.
Kuntaliiton mukaan 12 viime vuoden aikana Suomessa on toteutunut 75 kuntaliitosta. Mauri Ratilainen / AOP

Ylen kyselyyn vastanneet Savo-Karjalan kansanedustajat tyrmäävät kuntaliitokset ratkaisuna kuntien tiukkaan taloustilanteeseen. Vastauksissa korostettiin sitä, että kuntien vaikeuksien ratkaisemiseen tarvitaan isompi uudistus.

– Nopeita rakenneuudistuksia!! Ei näpertelyä, vaati perussuomalaisten Jussi Wihonen vastauksessaan.

Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maaliin saamista pidettiin tärkeänä.

– Ennen kaikkea hallituksen tulisi saada aikaan sote-ratkaisu, joka vaikuttaa eniten kuntien suurimpaan menoerään eli sote-kustannuksiin, kristillisdemokraattien Sari Essayah kirjoittaa.

Myös keskustan Anu Vehviläinen painotti sote-uudistuksen merkitystä:

– Sote-menot ovat kaikissa kunnissa lähes puolet käyttömenoista ja joissakin kunnissa jopa lähes 70 prosenttia menoista.

Useampi kansanedustaja myös huomautti, ettei kahden köyhän kunnan yhdistymisestä tule yhtä rikasta. Keskustan Hanna Huttunen nostaa esiin, ettei kuntaliitoksilla ole saavutettu tutkimusten mukaan säästöjä eikä tavoiteltuja elinkeinovaikutuksia, kuten Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta ilmenee.

Kuntien talous kuralla

Kuntaliiton arvion mukaan kuntien talous on tänä vuonna huonompi kuin koskaan. Savo-Karjalassa keskuskaupunkien Kuopion ja Joensuun lisäksi yt-neuvotteluja käydään myös useissa pienemmissä kunnissa.

Ylen lokakuussa tekemään kyselyyn vastasi yhdeksän Savo-Karjalan viidestätoista kansanedustajasta. Edustajien piti vastata "Valtion tukemat kuntaliitokset ovat yksi keskeinen ratkaisukeino kuntien tiukkaan taloustilanteeseen" -väittämään joko kyllä, ei tai en osaa sanoa. Kaikkien vastaus oli ei.

Myönteisimmin kuntaliitoksiin suhtautui kyselyssä SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen, jonka mukaan valtion pitää tukea kuntaliitoksia. Hänkään ei kuitenkaan kannata pakkoliitoksia. Myös kokoomuksen Markku Eestilä pitää kuntaliitoksia osaratkaisuna kuntien talousvaikeuksiin.

Tiukimmin liitoksia puolestaan vastusti perussuomalaisten Minna Reijonen. Hänen mukaan kuntaliitokset voivat lisätä palvelujen keskittämistä, ja kuntalaisten pitäisi saada äänestää liitoksista.