Silakan myrkkypitoisuus on laskenut selvästi – isokin silakka alittaa jo raja-arvot

Uusilla mittaustuloksilla voi olla suurta merkitystä silakan viennille ja syöntirajoituksille.

silakka
Silakan pyyntiä.
Suomessa on tutkittu silakan myrkkypitoisuuksia 1970-luvun lopulta lähtien.Antti Kolppo / Yle

Itämereltä pyydetty silakka sisältää yhä vähemmän ympäristömyrkyiksi määriteltyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.

THL:n tänään julkaisemissa uusissa mittaustuloksissa kiinnostavaa on se, että EU:n vientikiellossa ollut 19-senttinen iso silakka alittaa raja-arvot selvästi.

– 19-senttisen silakan dioksiini- ja PCB-arvo on 4, kun EU:n raja-arvo on 6,5, sanoo erikoistutkija Panu Rantakokko Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksesta.

Ympäristömyrkkyjen määrä on sitä suurempi mitä isompi kala, eikä yli 17-senttistä silakkaa ole saanut viedä EU-maihin.

Jos vientiin kelpaavan silakan kokoa kasvatettaisiin kaksi senttiä, tarkoittaisi se merkittävää lisäystä vientiin kelpaavissa määrissä.

– Selkämeren saaliista tähän 17-19 sentin haarukkaan menee vuoden 2018 tilastojen mukaan niinkin paljon kuin 27 prosenttia massasta, joka on siis vientiin kelpaamatonta, Rantakokko sanoo.

Rantakokon mukaan data on nyt olemassa. Seuraavaksi pallo on maa- ja metsätalousministeriöllä, joka on vastuuministeriö EU-komission kanssa käytävissä neuvotteluissa.

– Vientirajojen tarkastamisesta on ollut puhetta komission kanssa, mutta aikataulusta ei ole tietoa.

THL ja SYKE ovat tehneet ennusteen silakan myrkkypitoisuuksien kehittymisestä. Sen mukaan vuonna 2022 myös 19-21-senttinen silakka alittaisi EU:n raja-arvot.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki Suomessa pyydettävä silakka olisi nykyisten raja-arvojen puitteissa riittävän puhdasta vientiin, sillä yli 21-senttistä silakkaa ei ole rysissä kuin muutama prosentti.

Silakan dioksiinimäärät 2000 – 2025
Oheisessa grafiikassa näkyy 19-21 senttisen silakan dioksiinipitoisuuden muutos. Katkoviivalla on merkitty vuoteen 2025 ulottuva ennuste. Grafiikassa on myös EU:n asettama dioksiinin enimmäispitoisuus 3,5 – dioksiinin ja PCB:n yhteenlaskettu enimmäispitoisuus on 6,5, kuten Rantakokko mainitsi.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomessa on tutkittu silakan myrkkypitoisuuksia 1970-luvun lopulta lähtien. Pitkän ajan trendi on ollut laskeva.

Syy on ilmeinen: mereen ei enää pitkään aikaan ole laskettu ympäristömyrkkyjä entiseen malliin.

– PCB päätyi mereen erilaisista teknisistä tuotteista. Niiden käyttöä rajoitettiin Suomessa jo 1970-luvulla. Dioksiini puolestaan on peräisin teollisuus- ja polttoprosesseista, joita alettiin parantamaan 1980-luvulla.

Tänään julkistetuilla tutkimustuloksilla voi olla myös vaikutusta kotimaiseen silakan kulutukseen. Ruokasuositusten mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei suositella syövän yli 17 cm:n silakkaa kuin pari kertaa kuukaudessa. Nyt siis tuotakin suositusta voidaan tarkastella uudelleen.

Silakka on ylivoimaisesti merkittävän laji kaupallisessa kalastuksessa. Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli viime vuonna 148 miljoonaa kiloa, josta silakan osuus oli 126 miljoonaa kiloa.

Kalakas-tutkimushankkeessa olivat mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Kemiönsaaressa sijaitseva kalajauhotehdas Ab Salmonfarm Oy.

Juttuun lisätty grafiikkaa selittävä kuvateksti, 7.11.2019 kello 10.50.