Vihattu merimetso levittäytyi Saimaalle – tutkijan mukaan ei kannata huolestua

Eteläisellä Saimaalla ja Vuoksella oleilee parikymmentä merimetsoa.

merimetsot (suku)
Merimetso istuu veden ympäröimällä kivellä Saimaalla.
Merimetso kivellä Lappeenrannan Mikonsaaressa eteläisellä Saimaalla.Pepe Salo

Suomen rannikoilla pesivä, monin paikoin haitalliseksi osoittautunut merimetso on alkanut viihtyä eteläisellä Saimaalla.

Luodolla patsastelevan merimetson voi kohdata esimerkiksi syksyisellä veneretkellä Saimaalla.

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen havaintojen mukaan Saimaalla oleilee parikymmentä merimetsoa. Niitä on myös Imatran läpi virtaavalla Vuoksella, jolla ne myös talvehtivat.

– Vuoksi on tyypillinen iso virta, joka on sulana koko talven, sanoo Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Juuti.

Vihattu lintu

Merimetsokanta on kasvanut Suomen rannikolla voimakkaasti vuodesta 1996, jolloin merimetso yli sadan vuoden tauon jälkeen palasi pesimään Suomeen. Satojen, jopa tuhansien merimetsojen parvet ovat asettuneet Suomenlahdelle, Merenkurkkuun ja Saaristomerelle.

Luodoilla asuvien yhdyskuntien ulosteet ovat monin paikoin muuttaneet maaston valkoiseksi ja tuhonneet kasvillisuuden.

Pohjanmaan rannikolla merimetsojen lisääntyminen on kalastajien mukaan näkynyt saaliskalojen määrässä. Esimerkiksi ahvensaaliit ovat vähentyneet merimetsojen määrän kasvaessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan merimetson lisääntymisellä ei ole selvää yhteyttä saalismääriin.

"Saimaa on liian karu merimetsoille"

Eteläisellä Saimaalla merimetsoja nähdään säännöllisesti muun muassa Imatralla Stora Enson tehtaiden edustalla sekä Joutsenossa Metsä Groupin tehtaiden ja Lappeenrannassa UPM Kaukaan tehtaiden edustalla.

Vaikka tehdasalueet sijaitsevat asutuksen keskellä, ne houkuttelevat muuten arkoja merimetsoja kahdesta syystä.

–Tehtaiden lähivedet ovat rehevöityneitä, joten siellä on hyvin särkikalaa tarjolla. Vesiliikenne ja tehtaiden lauhdevedet pitävät myös vedet pitkään avoimina, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Loppusyksystä linnut viihtyvät matalissa rantavesissä, missä kalastaminen on niille helppoa.

Toistaiseksi Saimaalla ei kuitenkaan ole tehty pesimähavaintoja, vaan merimetsot pesivät Suomessa rannikolla.

Lehtiniemen mukaan on epätodennäköistä, että merimetsot alkaisivat suurina parvina pesiä Saimaalla.

–Karu ja puhdasvetinen Saimaa ei ole hyvä kohde merimetsoille. Ne tarvitsevat rehevämmät olosuhteet, sanoo Lehtiniemi.

Merimetsot pysähtyvät muuttomatkalla Saimaalle

Ensimmäiset yksittäiset merimetsohavainnot Saimaalla tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten. Yksinäisten lintujen sijaan merimetsot liikkuvat nykyisin pareittain tai jopa viiden linnun parvissa.

Juha Juutin mukaan Saimaalla tavatut merimetsot ovat nuoria lintuja.

Loka–marraskuussa eteläiseltä Saimaalla nähdyt merimetsot ovat Vienanmeren tai Jäämeren asukkeja. Ne talvehtivat Itämerellä ja pysähtyvät matkallaan Saimaalla.

–Muuttoaikaan merimetsoja voi nähdä miltei missä tahansa isolla sisäjärvellä, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Suomen rannikkoalueiden merimetsot puolestaan talvehtivat Keski-Euroopassa.