Kansainvälisen valuuttarahaston miljardilainoista lähtee päättämään suomalainen pankkimies – Mika Pösön työpaikka on sekä rikas että riitaisa

Valuuttarhaston lainapolitiikka ja vallanjako ovat synnyttäneet arvostelua.

IMF
Johtokunnan neuvonantaja Mika Pösö seisoo Suomen Pankin pääkonttorin ulkoportaiden edessä. Taustalla näkyvä J. V. Snelmanin patsas on saanut kaulaansa siniseen nauhaan sidotun Abloy-avaimen.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Mika Pösö lähtee vuoden vaihteen jälkeen Washingtoniin. Hänet on nimitetty IMF:n johtokuntaan edustamaan Pohjoismaita ja Baltian maita.Markku Rantala / Yle

Syksyn kirpakka tuuli siivoaa lehtiä puista ja portailta Suomen Pankin edustalla. Snellmanin patsaan kaulassa roikkuu siniseen nauhaan sidottu suuri Abloy-avain.

Avaimen tarkoitusta ihmetellään hetki Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Mika Pösön kanssa, kun hän asettuu kuvattavaksi patsaan edustalle viimasta huolimatta.

Pösö aloittaa ensi vuoden alussa työt Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n johtokunnassa, jossa hän edustaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaa vaalipiiriä. Johtokunta kokoustaa useamman kerran viikossa, joten papereita riittää selattavaksi.

– Olen innostunut siitä, että pääsen edustamaan meidän vaalipiiriämme. Tällainen tehtävä ei tule kovin usein tarjolle, joten suhtaudun tähän ”hands-on” – täydellä tarmolla, Mika Pösö kertoo.

Edellisen kerran suomalainen oli yhteisen vaalipiirin johdossa vuosina 2006 – 2007, joten aikaa on vierähtänyt yli kymmenen vuotta. Mika Pösön kausi on sovittu kolmen vuoden pituiseksi.

Johtokunnassa on 24 jäsentä. He edustavat 189 jäsenmaata, jotka on jaettu vaalipiireihin. Puhetta kokouksissa johtaa IMF:n pääjohtaja.

Rikkailla mailla määräysvalta

Kolmella talousmahdilla, Yhdysvalloilla, Japanilla ja Kiinalla on johtokunnan päätösvallasta eli äänimäärästä lähes 30 prosenttia. Suurimpana rahoittajana Yhdysvalloilla on tietyissä asioissa mahdollisuus äänestää muut kumoon yksinkin.

Äänivallan laskentatavan vuoksi järjestöä on arvosteltu epädemokraattiseksi. Esimerkiksi Intia kuluu vaalipiiriin, jonka äänimäärä on pienempi kuin Pohjoismaiden ja Baltian vaalipiirin.

Järjestelmän muuttaminen, eli niin sanottu kiintiötarkistus, oli jälleen esillä viime lokakuussa pidetyssä vuosikokouksessa, mutta muutospäätöstä ei syntynyt.

– Varsinkin suurimmat nousevat taloudet toivoivat kokouksessa, että kiintiötarkistus olisi nyt toteutunut. Ehkä kehitys on hitaampaa kuin moni nopeasti kasvanut maa toivoo. Työ kuitenkin jatkuu ja odotus on, että nousevien talouksien nykyistä korkeammasta äänivallasta sovitaan vuoden 2023 loppuun mennessä, Pösö arvioi.

Pösö korostaa, että johtokunnan päätökset tehdään valtaosin sopimalla eli konsensusperiaatteella. Äänestyksiin päädytään harvoin ja hankalista asioista keskustellaan ensin epävirallisissa kokouksissa. Yhteistä näkemystä hiottaessa pienikin maa voi nousta kokoaan isommaksi.

– Käsitykseni mukaan vaalipiirimme vaikutusvalta on äänivaltaamme suurempi. Meitä pidetään aktiivisina, rakentavina, johdonmukaisina ja yhteistyökykyisinä. On meitä kuvattu myös järjen ääneksi kokouksissa, Mika Pösö kertoo.

Päätösvallan jakaantumisella on merkitystä, sillä johtokunta päättää jäsenmaille myönnettävien lainojen määristä ja ehdoista. IMF:llä on resursseja myöntää lainoja tuhannen miljardin dollarin edestä.

IMF lyhyesti:

  • Perustettu vuonna 1945
  • Lainoittaa talousvaikeuksiin joutuneita maita
  • Jäsenmaita edustavat vaalipiirit, joiden äänivalta perustuu maiden taloudelliseen merkittävyyteen
  • Suomi kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriin

Lainaehtoja on helpotettu

IMF:n lainaehtoja on arvosteltu, koska niitä on pidetty monissa tapauksissa liian ankarina. Rahoituksen vastineeksi lainaa saavan maan on suostuttava julkisen talouden säästöohjelmiin ja rakenneuudistuksiin.

Arvostelijoiden mielestä liian tiukat ehdot pikemmin pahentavat kuin helpottavat rahoituskriisissä olevan maan ja sen kansalaisten tilannetta.

– IMF on oppinut matkan varrella ja jonkin verran muuttanut linjaansa lainaehdoissa. Entistä enemmän otetaan huomioon työllisyyden, sosiaalisektorin ja eriarvoisuuden näkökulmat. Myös ilmastoasiat on viime aikoina otettu mukaan, Pösö kertoo.

Pääjohtajakin vaihtui

IMF:n uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin syyskuussa bulgarialainen Kristalina Georgieva. Hän on ensimmäinen pääjohtaja, joka on tullut valituksi tehtävään niin sanotusta pienestä nousevasta taloudesta.

Georgieva on ollut komissaarina Euroopan unionissa ja toiminut virkaatekevänä pääjohtajana Maailmanpankissa, jonka toiminnan lähtökohdat ovat samankaltaiset kuin IMF:n. Voisiko hänen valintansa olla merkki isomman muutoksen ensiaskelista näissä kahdessa järjestössä?

– Georgieva on se henkilö, joka pystyy näkemään kuinka paljon näillä kahdella instituutiolla on yhteneviä tavoitteita ja mahdollisia yhteistyön kohteita. Hän on kuitenkin vasta aloittanut virassaan, joten tämä on enemmänkin arvailua, Pösö sanoo

Pösö muistuttaa, että näillä kahdella instituutiolla on myös eri tehtävä. IMF turvaa rahajärjestelmän vakautta ja Maailmanpankki pyrkii vähentämään köyhyyttä.

Mika Pösö aloittaa työt Washingtonissa tammikuun puolivälissä. Hän saa johdettavakseen tiimin, jossa on edustus kaikista vaalipiirin maista.

Haastattelun jälkeen Mika Pösö viestitti patsaan kaulassa olleen avaimen salaisuuden selvinneen. Asialla oli ollut Sininauha-säätiö, joka halusi muistuttaa avaimella asunnottomien tilanteesta.