Muutoksen kaipuu kasvaa Venäjällä – Lähes 60 prosenttia kertoo toivovansa merkittäviä muutoksia, etenkin elintasoon

Muutokset eivät onnistu nykyisen poliittisen järjestelmän oloissa, arvioi 53 prosenttia vastaajista kyselytutkimuksessa.

Venäjä
Mielenosoitus
Venäjän yhteiskunnassa kasvavat vaatimukset radikaaleista muutoksista. Opposition kannattajat vaativat poliittisten vankien vapauttamista mielenilmauksessa Moskovassa 29. syyskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA

Muutoksen kaipuu on kasvanut Venäjällä, ilmenee Levada-keskuksen ja Carnegie-säätiön Moskovan keskuksen tekemästä kyselytutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Heinäkuussa tehdyssä kyselyssä vastaajista 59 prosenttia katsoi, että maassa tarvitaan ratkaisevia ja suurimittaisia muutoksia.

Vastaavassa kyselyssä kaksi vuotta sitten näin ajatteli 42 prosenttia vastaajista.

– Ihmiset haluavat radikaaleja muutoksia mutta pelkäävät niiden sosiaalisia kustannuksia, kirjoittavat Carnegie-keskuksen asiantuntija Andrei Kolesnikov ja Levada-keskuksen sosiologi Denis Volkov artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun).

Vajaa kolmannes eli 31 prosenttia vastasi, että tarvitaan pieniä muutoksia, kun taas 8 prosenttia sanoi, että mitään muutoksia ei tarvita. Kyselyyn vastasi 1 600 venäläistä.

Tutkimuksesta uutisoivat muun muassa Vedomosti-taloussanomalehti (siirryt toiseen palveluun) ja Kommersant-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Elintasoa pitäisi nostaa

Suurin osa toiveista liittyi sosioekonomisten ongelmien ratkomiseen. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä ensisijaisesti pitäisi muuttaa, 24 prosenttia piti tärkeimpänä palkkojen ja eläkkeiden ja yleensä elintason kohentamista. Vain 13 prosenttia mainitsi vallanpitäjien vaihtamisen.

Kun vastaajilta kysyttiin valtion politiikan ensisijaisista kohteista, 45 prosenttia mainitsi hintojen nousun vastustamisen.

Jo aiempien vuosien kyselyissä on havaittu, että venäläiset toivovat vallanpitäjien siirtävän huomiota ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan.

Krimin miehityksen vuonna 2014 tuottama kansallismielinen noste on menettänyt voimaansa, ja taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat nostaneet päätään.

Sergei Udaltsov, venäläisen Vasemman rintaman johtaja osoittaa mieltään eläkeuudistusta vastaan Moskovassa 22.9.2018
Eläkeuudistusta vastaan protestoitiin viime vuoden syksynä. Kuvassa Sergei Udaltsov, Vasemmistorintaman johtaja.Sergei Ilnitski / EPA

Tunnelmia on painanut reaalitulojen lasku, ja kansalaisten silmissä merkittävä synti oli vuoden 2018 eläkeuudistus. Eläkeiän nostoa pidettiin laajalti epäoikeudenmukaisena.

Vastarinta on näkynyt protestiääninä alue- ja paikallisvaaleissa. Moskovassa viranomaiset saivat vastaansa suuria mielenosoituksia, kun useita opposition edustajia ei päästetty ehdolle kaupunginvaltuustoon.

Yli puolet muuttaisi poliittista järjestelmää

Yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, arvioi, että muutokset maassa ovat mahdollisia vain, jos poliittista järjestelmää muutetaan merkittävästi.

Vain noin kolmannes eli 34 prosenttia vastaajista katsoi muutosten olevan mahdollisia nykyisen poliittisen järjestelmän oloissa.

Tämä ei kerro siitä, että ihmiset olisivat täysin valmiita vaihtamaan vallanpitäjiä, tutkijat arvioivat.

– Kuitenkin se merkitsee, että yhteiskunnan sisällä jatkaa kasvuaan tyytymättömyys asioiden tilaan maassa. Ja nämä mielialat nousevat yhä useammin pinnalle, mukaan lukien erilaisissa protesteissa, Andrei Kolesnikov ja Denis Volkov kirjoittavat.

Putin ei ole enää ongelmien yläpuolella

Ennen kaikkea venäläiset pitävät muutoksen vastustajina byrokraatteja ja oligarkkeja, virkamieskuntaa ja suurbisnestä.

Yhä enemmän tyytymättömyys kohdistuu suoraan presidentti Vladimir Putiniin.

Vuonna 2017 vastaajista 15 prosenttia katsoi, että Putin ja hänen lähipiirinsä eivät halua muutoksia. Tämänvuotisessa kyselyssä osuus oli noussut 25 prosenttiin.

Usko Putinin kykyyn ratkoa ongelmia on laskenut.

Heinäkuussa 2017 neljännes vastaajista katsoi, että Putin kykenee esittämään houkuttelevan suunnitelman muutoksista. Tänä vuonna näin ajatteli enää 16 prosenttia.

Edelleen venäläiset asettavat vahvasti toiveensa valtioon.

Peräti 74 prosenttia vastaajista pitää parempana, että valtio sekaantuisi aktiivisesti talouselämään ja säätelisi hintoja. Vain 18 prosenttia luotti markkinoiden itsesääntelyyn ja katsoi, että valtion olisi parempi olla sekaantumatta talouteen.

Aiheesta muualla:

Carnegie Moscow Centre, Andrei Kolesnikov, Denis Volkov: Мы ждем перемен — 2. Почему и как формируется спрос на радикальные изменения (siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019

Vedomosti: Почти 60% россиян выступают за решительные перемены в стране (siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019

Kommersant: Почти 60% россиян хотят решительных и полномасштабных перемен (siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019

Aiheesta aiemmin:

"Meitä ei voi enää pelotella" – Nuoret rynnivät Venäjää ravisteleviin protesteihin, opettajien painostuksesta huolimatta 8.9.2019

Pietarilaisesta Antoninasta tuli aktivisti, kun jättitorni uhkasi pilata keskustan – "Haluan, että lapseni asuvat normaalissa kaupungissa eivätkä betoniviidakossa" 1.9.2019

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta 30.8.2019

Venäläiset arvostavat hyvinvointia aiempaa enemmän, suurvalta-asemaa vähemmän – "En usko, että sukupolveni tällä menolla elää eläkeikään asti" 23.11.2018

Epäsuositun eläkeuudistuksen aallot näkyivät jo Venäjän aluevaaleissa 10.9.2018