Tutkijoiden hätähuuto: Ilmaston lämpeneminen tuomassa ennenkokemattoman ahdingon

Luonnontutkijat ovat tuskastuneita, sillä vaikka ilmastonmuutoksen uhka on tunnettu jo vuosikymmeniä, olennaisia muutoksia sen pysäyttämiseksi ei ole tehty.

ilmastonmuutos
Kuivunut Debarjärvi Makedoniassa syyskuussa 2012.
Kuivunut Debarjärvi Makedoniassa syyskuussa 2012.Georgi Licovski / EPA

Luonnontutkijat ympäri maailmaa ovat tukeneet laajaa artikkelia, joka voidaan tulkita hätähuudoksi ilmastonmuutoksen estämisen epäonnistumisesta.

Artikkeli on julkaistu arvostetussa BioScience-tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun), ja sen on allekirjoittanut peräti 11 000 tukijaa yli 150 maasta. Tutkimuksesta uutisoi esimerkiksi BBC (siirryt toiseen palveluun).

Yle tilasi allekirjoitukset. Valtaosa allekirjoittajista on tutkijoita ja professoreita. Joukossa on ollut pieni joukko allekirjoittajia, joiden titteliä ei kerrota tai jotka eivät ole luonnontutkijoita.

Artikkelissa on hyödynnetty valtavaa tutkimusmateriaalia, jota tekemässä on ollut muun muassa ilmaston, metsäalan, merten ja luonnontieteen asiantuntijoita.

Tutkijat kokevat, että heillä on moraalinen velvollisuus varoittaa ihmiskuntaa ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman vaaran mittakaavasta. Maailmaa odottaa tutkijoiden mukaan ennennäkemätön inhimillinen kärsimys, ellei ihmiskunta muuta käyttäytymistään perusteellisella tavalla.

Tutkijat ovat tuskastuneet, koska ilmastonmuutos ja sen aiheuttama uhka on tunnettu jo 40 vuotta, mutta silti tarpeellisia muutoksia ei ole tehty.

– Huolimatta 40 vuotta jatkuneista maailmanlaajuisista ilmastoneuvotteluista, olemme muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jatkaneet elämää kuten ennenkin ja jättäneet huomioimatta uhkaavan ahdingon, artikkelissa todetaan.

Kuvat osoittavat kehityksen

Artikkeliin sisältyy joukko yksinkertaisia laskelmia (Kaaviokuva (siirryt toiseen palveluun) 1, Kaaviokuva (siirryt toiseen palveluun) 2), jotka havainnollistavat, kuinka maapalloa ja ilmastoa kuormittava kehitys on kiihtynyt 40 viime vuoden aikana. Tässä esimerkkejä:

  • Ihmisten määrä on noussut neljästä miljardista kahdeksaan miljardiin.
  • Lihan kulutus henkilöä kohti on noussut 30 kilosta vuodessa 45 kiloon.
  • Maapallon metsäpeite supistui vuosituhannen alussa vajaat 15 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Nyt vauhti on noin 25 miljoonaa hehtaaria.
  • Hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja pääsi ilmakehään 40 vuotta sitten vajaat 20 miljardia tonnia vuodessa. Nyt päästömäärä on lähes 35 miljardia tonnia.
  • Grönlanti ei vuosituhannen alussa menettänyt lämpenemisen takia juuri lainkaan jäämassastaan. Nyt sulamista tapahtuu yli 300 miljardia kuutiota vuodessa.

Joitakin myönteisiäkin tuloksia on vuosikymmenten ilmastotyön aikana saavutettu, tutkijat toteavat.

Uusiutuvan energian, ennen kaikkea tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto oli vielä vuosituhannen alussa marginaalista. Nyt tuotanto on laajaa ja kasvaa nopeasti. Silti sen käyttö on vain muutamia prosentteja fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Ilmastolakkoon osallistuvia nuoria Tampereen Keskustorilla.
Ilmastolakkoon osallistuvia nuoria Tampereen Keskustorilla.Marko Melto / Yle

Myönteinen merkki on myös maailmanlaajuinen ilmastotietoisuus, josta erityisenä osoituksena ovat monissa maissa järjestetyt opiskelijoiden ilmastolakot ja -marssit.

Ilmastolakkoilijat valtaavat kaupunkien kadut eri puolilla maailmaa – Katso videolta, kun miljoonat nuoret vaativat päättäjiltä toimia

Kuusi ohjetta

Tutkijat ovat koonneet artikkeliin kuusi ohjetta, joilla ilmastonmuutos voidaan pysäyttää. Ohjeet on tutkijoiden mukaan toteutettava, sillä muita keinoja ei ole.

Vaikka maapallon tilanne näyttää tällä hetkellä pahalta, näillä keinoin voitaisiin saada aikaan valtava muutos, artikkelissa listataan:

  • Energia: Hiilidioksidipäästöille olisi saatava riittävän korkea vero, joka kannustaisi lopettamaan fossiilienergian käytön. Fossiilienergian tuet on myös lopettava ja siirryttävä uusiutuvaan energiaan.
  • Lyhytikäiset saasteet: Jos esimerkiksi metaanin, noen ja fluorattujen hiilivetyjen päästöjä saataisiin rajoitettua, monet ilmastonmuutoksen itseään kiihdyttävät mekanismit pysähtyisivät.
  • Luonto: Maapallon ekosysteemejä on suojeltava tehokkaasti niin maalla kuin merissäkin. Merten plankton ja korallikasvustot samoin kuin metsät, kosteikot ja mangrovet ovat elintärkeitä ihmisen selviämiselle ja hiilidioksidin sitomiselle.
  • Ruoka: Ihmisten tulisi muuttaa ruokatottumuksensa perusteellisesti ja siirtyä kohti kasvipainotteista ruokavaliota. Näin vähennettäisiin päästöjä ja tarvetta karjan laitumeen.
  • Talous: Maailman talousjärjestelmän olisi päästävä eroon jatkuvan kasvun ja luonnonvarojen riistämisen oravanpyörästä. Olennaisimmaksi taloustekijäksi tulisi nostaa biologinen kestävyys.
  • Väestö: Maapallon väestönkasvu on pysäytettävä ja saada myös laskuun.

Korjattu 7.11.: Kannanotolla on 11 000 allekirjoittajaa, ei laatijaa. Täsmennetty allekirjoittajien taustaa. Muutettu myös ruoka-suositusta: lihan osuutta pitää vähentää rajusti ja edistää muutosta kohti kasvipainotteista ruokavaliota.

8.11. Korjattu Grönlannin sulamisnopeus, joka on tällä hetkellä noin 300 miljardia kuutiota vuodessa, ei 3 000.