Uutinen koululaisten oireilusta sai opetusministeri Anderssonin huolestumaan: "Sairaalakoulujonot kertovat kuormittumisesta"

Ministeri on saanut paljon yhteydenottoja siksi, että koulujen tarjoamat tukitoimet vaihtelevat ja eivät ole riittäviä.

koululaiset
 Li Andersson
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo, että Ylen viikonloppuna julkaisema artikkeli oireilun vuoksi tutkimuksiin lähetettyjen alakouluikäisten lasten määrän rajusta kasvusta herättää huolta.

Artikkelissa kerrottiin, että terveydenhuoltotaho on kiinnittänyt huomiota koulussa lapsille asetettujen vaatimusten ja ADHD:n tai muiden neuropsykiatristen oireiden vuoksi tehtyjen lähetteiden määrän kasvun yhteyteen.

Andersson toteaa olevansa perillä siitä, että oppilaiden kuormittuminen näkyy koulumaailmassa ja saaneensa koko ministerikautensa niin vanhemmilta kuin opettajiltakin viestejä etenkin oppimisen tuen puutteista.

– Meillä on pitkiä jonoja sairaalakouluopetukseen eri puolilla maata ja keskustelua erityisen tuen toteutumisesta käydään paljon.

Tarkoitus on, että tulevaisuudessa pystytään osoittamaan enemmän resursseja samanaikaisopetukseen ja erityisopetukseen.

Opetusministeri Li Andersson

Vanhempien suuriin ryhmäkokoihin, avotilohin ja itseohjautuvuusvaatimuksiin liittyvissä peloissa Andersson uskoo olevan kyse siitä, että vanhemmat haluavat viime kädessä vain lapsilleen parasta.

– Suuria ryhmiä koskevat huolenaiheet liittyvät siihen, miten opettajat ja aikuiset pystyvät huomioimaan kaikkia oppilaita omine tarpeineen koulupäivän aikana.

– Aikuisten määrä on keskeisessä asemassa tilasta riippumatta, Andersson näkee.

Muun muassa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on kiinnittänyt aiemmin huomiota oppilaiden eriarvoisuuden lisääntymiseen itseohjautumisvaateiden kasvaessa. Nykyjärjestelmässä pärjäävät hänen mukaansa ne, joiden vanhemmat ovat koko ajan mukana lastensa koulunkäynnissä.

"Rakentamisratkaisuista keskusteltava myös opettajien kanssa"

Andersson muistuttaa, että opetussuunnitelman perusteet eivät määrää ryhmien kokoja tai minkälaisia kouluja kuntien pitäisi rakentaa.

– Kuntatasolla tärkeä muistisääntö on se, että kouluista on tehtävä sellaisia, että ne soveltuvat kaikille lapsille. Kun päätetään rakentaa uutta tai remontoida vanhaa, rakentamisratkaisuista on käytävä keskustelua paikallisesti myös opettajien kanssa.

Täytyy huolehtia siitä, että resurssit, työvälineet ja muut puitteet ovat sellaiset, että kaikkien oppilaiden perusoikeus riittävään tukeen toteutuu käytännössä.

Opetusministeri Li Andersson

Andersson sanoo, että parhaimmat hänen näkemänsä koulutilat ovat olleet muunneltavia.

– On mahdollisuus olla pienissä ryhmissä silloin, kun se on lapsille sopivinta ja välillä taas yhdessä isommalla porukalla, kun lapset tekevät yhteistyötä vaikkapa ilmiöviikkojen aikana, Andersson sanoo.

Opetusministeri korostaa, että opettajia pitäisi pystyä tukemaan heidän päivittäisessä työssään. Hänen mukaansa täytyy huolehtia siitä, että resurssit, työvälineet ja muut puitteet ovat sellaiset, että kaikkien oppilaiden perusoikeus riittävään tukeen toteutuu myös käytännössä.

Andersson lupaa, että hallitus tekee jotain resurssien saamiseksi paremmalle tolalle.

– Ensi vuonna alkaa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon hanke, ja oppilaiden kouluissa saaman tuen arviointi on yksi osa sitä. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa pystytään osoittamaan enemmän resursseja samanaikaisopetukseen ja erityisopetukseen, hän sanoo.

Hei alakoulun opettaja - teemme jatkojuttua. Kerro meille kokemuksiasi: millä tavoin koulun uudistukset näkyvät työssäsi, esimerkiksi oppimisympäristöjen tai erilaisten uusien opetusmetodien osalta. Keräämme kommentteja sähköpostilla 18.11.2019 saakka: jaana.hevonoja@yle.fi . Yle Uutiset ei luovuta eteenpäin viestejä eikä niiden lähettäneiden nimiä tai yhteystietoja. Emme myöskään julkaise viestejä ilman, että olemme ensin yhteydessä lähettäjään.

Aiemmin aiheesta:

Liikaa vastuuta liian varhain? “Nykykoulussa järjestelmästä putoavat sellaiset, jotka aiemmin selvisivät pää pinnalla”

Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma saa myös puolustajia – Vimpelin Aapiskujan koulussa kokeillaan maltilla ja keskitytään olennaiseen