Uudella teknologialla voidaan säästää ihmishenkiä suuronnettomuuksissa – Suomessa tekniikan käyttöönottoa jarruttaa byrokratia

Teknologian avulla uhat voidaan tunnistaa jo ennakkoon. Esimerkiksi kemiallisessa terrori-iskussa ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.

pelastustoiminta
Pelastuslaitoksen drone savupilven keskellä auton edessä.
Esimerkiksi kaasuhyökkäyksessä dronella voidaan selvittää vaarallisen aineen levinneisyyttä. Toxi triage

Metrotunneliin kävelee ihminen salkku kädessään. Joukkotuhoaseita tunnistamaan kehitelty valvontakamera bongaa salkun välittömästi, ja antaa hälytyksen eteenpäin. Suurkaupungin kattojen yllä oleva 360-kamera paikallistaa vaaran ja tekee tuulensuunnan perusteella riskianalyysin vaarallisen aineen leviämisestä.

Pelastajat suojavarusteineen ovat jo matkalla metrotunneliin pelastamaan kaasuhyökkäyksen uhreja. Ilmaan lähetetty drooni vaarallisen aineen tunnistimineen havaitsee miten myrkky leviää ilmanvaihtokanavia pitkin kaupunkiin. Vaaratiedote on lähetetty alueella liikkuville ihmisille. Pelastajien analysaattori tunnistaa metrotunneliin jätetyn salkun sisällöksi hermomyrkky sariinin.

Tämä on tulevaisuudennäkymä siitä, kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää ihmishenkiä uhkaavissa kriiseissä. Teksti on kuvailu Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan tekemästä demovideosta.

Kaikki tekstissä mainitut teknologiset keksinnöt ovat jo olemassa, mutta eivät vielä viranomaisten arkea Suomessa.

Hidasteita teknologian käyttöönotolle on monia. Yksi liittyy laitteiden kehittelemiseen ja testaukseen.

– Viranomaiskäytössä olevien laitteiden vaatimustaso on hyvin korkea ja järjestelmien on oltava ehdottoman luotettavia. Laitteiden tulee olla hyvin testattuja, sillä kun pelastustöistä puhutaan, on kyseessä aina ihmisten turvallisuus, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriöstä.

Pelastushenkilöstö pesee kemikaalionnettomuuden uhria teltassa
Toxi Triage -harjoituksessa harjoiteltiin muun muassa kemikaalionnettomuusuhrien puhdistamista. Esa Huuhko / Yle

Byrokratia hidastaa laitteiden hankkimista, sillä viranomaishankinnat menevät aina kilpailutuksen kautta. Samoin turvallisuusteknologioiden tulisi olla laitetoimittajista riippumatta yhteensopivia jo käytössä olevien teknologioiden kanssa.

Uusilta teknologioilta haetaan tukea viranomaisten väliseen yhteistoimintaan muun muassa luonnonkatastrofien, suuronnettomuuksien ja terrorismin hallinnassa.

Ongelmia teknologioiden saamiseksi tuo myös rahoituksen pirstaleisuus, sillä maamme pelastustoimen rahat on jaettu 22 alueelle.

– Meillä on selkeästi, esimerkiksi puolustusvoimiin verrattuna, tietty haaste olemassa. Tarvitsemme selkeämpää ja voimakkaampaa kansallista rahoitusta sille, että näitä yhteisiä koko pelastustointa kehittäviä teknologiahankkeita voidaan viedä eteenpäin, Kohvakka toteaa.

Hän sanoo, että asia nostetaan esille parhaillaan tekeillä olevaan, ensi vuonna valmistuvaan valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selontekoon.

Ensimmäiset minuutit ratkaisevia kemiallisessa terrori-iskussa

Uusia teknologioita viranomaiskäyttöön kehitettiin ja testattiin tänä syksynä päättyneessä kansainvälisessä Toxi Triage -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun), jossa olivat mukana muun muassa Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Jyväskylän yliopisto useiden laitevalmistajien kanssa.

Neljän vuoden aikana Jyväskylän yliopisto kehitti prototyypin uudesta vaarallisen aineiden tunnistus -ja varoitusjärjestelmästä. Valon heijastukseen perustuva hyperspektrikamera tunnistaa uhka-aineet pitkän matkan päästä nopeasti ja ilman erillistä näytteenottoa.

Pakettiautosta tulee savua Mikkelin torilla suuronnettomuusharjoituksessa.
Mikkelin torilla järjestetyssä harjoituksessa noin 50 ihmistä altistui tappavalle kloorille. Harjoitukseen testattiin viranomaisyhteistyön lisäksi uusia teknologioita. Timo Ikonen / Yle

Uusien teknologioiden toimivuutta testattiin viime keväänä Mikkelin torille lavastetussa terrori-iskussa, jossa autosta laskettiin ilmaan tappavaa kloorikaasua.

– Kehittelemämme laite tunnisti vaarallisen aineen ja antoi hälytyksen pelastusviranomaisten johtokeskukseen ennen kuin onnettomuuspaikalta ehdittin soittaa hätänumeroon. Tämä kertoo aika paljon teknologian mahdollisuuksista, sanoo tutkimusryhmän projektipäällikkö Jaana Kuula Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnasta.

Nopeudella on merkitystä: esimerkiksi terrori-iskuissa kemiallisen-, biologisen- tai ydinaseen ollessa kyseessä, ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia. Nopeus onkin uuden turvateknologian valttikortti, joka antaa pelastusviranomaisille mahdollisuuden suojautua oikealla tavalla ennen kohteeseen menemistä.

Uudella menetelmällä annettu hälytys sisälsi tarkat aine- ja sijaintitiedot, jolloin pelastajat pystyivät varustautumaan tilanteeseen oikeanlaisilla suojavarusteilla.

– Uudet teknologiat tuovat ihmisen aisteihin ja fyysisiin kykyihin laajennuksia. On esimerkiksi vaara-aineita, joita emme voi nähdä, haistaa tai maistaa, mutta laite havaitsee ne. Laitteet voidaan lähettää pahaan paikkaan, jolloin vältytään ihmisen altistamiselta vaaralle, Kuula sanoo.

Uusi turvateknologia voidaan jakaa kahteen käyttötarkoitukseen: uhkien havaitsemiseen ennalta sekä tuhojen minimoimiseen. Molemmissa käyttötarkoituksissa ihmisihenkiä voidaan säästää teknologian avulla. Esimerkiksi kemiallinen uhka voidaan eliminoida ja siitä voidaan varoittaa ihmisiä, jos tieto uhkasta saadaan nopeasti viranomaisille.

Vaaratilanteen toteutuessa uusi teknologia nopeuttaa väestön varoittamista, viranomaisten tilanteeseen varautumista ja uhrien oikeanlaiseen hoitoon saamista. Tästä saatiin kokemusta Mikkelin torilla järjestetyssä harjoituksessa.

– Uhrien hengitysilmasta mitattiin, mitä myrkkyä ja miten paljon heillä on elimistössään. Tällä saatiin tietoa, onko puhdistuslinjalla tehty pesu ollut tarpeeksi tehokasta. Uhrit myös merkattiin digitaalisilla seurantarannekkeilla, jotka automaattisesti tallensivat tietoa uhrin saamista pelastustoimenpiteistä, Jaana Kuula kertoo.

Potilaan kädessä olevaa tunnistusranneketta luetaan sähköisellä laitteella.
Kaasulle altistuneet ihmiset merkittiin harjoituksessa rannekkeilla, joihin kerättiin sähköisesti tietoa. Toxi Triage

Tällä hetkellä uhkien tunnistamiseen käytetään käsikäyttöisiä ja droonin avulla ilmassa lennätettäviä ilmaisimia tai ottamalla paikalta näytteitä, jotka analysoidaan jälkikäteen laboratoriossa. Tämä on hidas prosessi verrattuna uuden kamerateknologian mahdollisuuksiin. Mikkelin harjoituksessa muilta ilmaisimilta saatiin tunnistustiedot pitkän aikaa Jyväskylän yliopiston menetelmällä tehdyn tunnistuksen jälkeen.

Nykytilanteessa pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin henkilöstö joutuu toistuvasti menemään pelastustehtäviin terveytensä vaarantaen ja puutteellisin tiedoin. Uhkien tunnistaminen aloitetaan vasta pelastusviranomaisten saavuttua onnettomuuspaikalle.

– Teknologiassa on suuri mahdollisuus ihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Tiedustelussa tekniikalla on iso merkitys, ja siitä on iso apu myös tilannekuvan luomisessa ja jakamisessa. Tilannekuva helpottaa päätöksentekoa ja antaa turvaa ihmisille, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta sanoo.

Viranomaisten toiminta ei tänäkään päivänä ole manuaalista,vaan erilaiset mittalaitteet ja esimerkiksi droonit ovat yleistyneet viime vuosina paljon. Poliiseilla droonit ovat jo arkea kadonneiden ihmisten etsimisessä.

Myös pelastuslaitokset käyttävät lennokkeja etenkin metsäpalojen havaitsemiseen. Ilmakuvasta selviää hetkessä, miten isosta palosta on kyse sekä miten paljon väkeä ja välineistöä sen sammuttamiseen tarvitaan.

Uudenlaista turvateknologiaa kehitellään jatkuvasti yliopistoissa ja yrityksissä katse tulevaisuuteen suunnattuna. Lähtökohtana on turvata tulevaisuudessa entistä paremmin yhteiskuntaa erilaisilta uhkatilanteilta. Jyväskylän yliopiston kehittelemä hyperspektrimenetelmää voidaan käyttää pysyvinä kiinteinä ja tilapäisinä liikuteltavina asennuksina monenlaisissa kohteissa.

Projektipäällikkö Jaana Kuula näkee laitteelle hyvän tulevaisuuden, kunhan se lopulta saadaan osaksi viranomaisten arkea.

– Tällainen laite olisi hyvä olla paikoissa, joissa liikkuu suuria määriä ihmisiä, esimerkiksi metroasemilla ja lentokentillä. Myös julkiset kohteet, hallintorakennukset ja energiakohteet, olisi hyvä turvata teknologian avulla.