Aluekehitysmiljoonat uusjakoon? Maakunnat haluavat ministeriöiden hankkeita silppuriin ja rahat omiin työllisyyttä vauhdittaviin riskirahastoihin

Maakuntajohto karsisi ministeriöiden ohjaamia kehityshankkeita ja panisi aluekehitysmiljoonia uusiin maakuntien omiin riski- ja kehitysrahastoihin.

aluekehitys
Maakuntajohtaja Pentti Malinen Kainuun liitosta
Maakuntajohtajohtajien puheenjohtajan Pentti Malisen mukaan pohdinnassa on ministeriövetoisten hankkeiden lakkauttaminen ja uusien maakuntien omien riski- ja kehitysrahastojen perustaminen. Antti Kolppo / Yle

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malisella on takanaan tiukka viikko Helsingissä. Mies on sukkuloinut elinkeinoministeriössä ja tavannut muiden maakuntien johtajia tiiviisti.

Syynä ovat miljoonat eurot, joita EU jakaa Suomelle rakennerahastojensa – aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston – kautta.

Aluekehityksestä vastaava elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) on toivonut maakuntajohtajilta yhteistä näkemystä siitä, miten kiisteltyjä aluekehitysrahoja tulisi jakaa ja tukien jakamista myös kehittää siten, että niillä saataisiin mahdollisimman hyvää tulosta aikaan.

Maakuntajohtajien ryhmän puheenjohtajana toimiva Malinen kertoo, että aluekehitysrahoitukseen ollaan toivomassa isoa remonttia.

Ministerin virallista toimeksiantoa neuvotteluihin yhä odotellaan, mutta maakuntajohdossa on jo pohdittu uusien, maakuntien omien riski- ja kehitysrahastojen perustamista.

Katri Kulmuni eduskunnassa 12.9.2019
Aluekehityksestä vastaava elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) tuo esityksensä rahojen alueellisesta jaosta hallituksen päätettäväksi mahdollisesti jo lähikuukausien aikana.Pekka Tynell / Yle

Maakuntajohtajat toivovat isoa remonttia rahan jakoon

Maakuntajohtajat haluaisivat lakkauttaa keskushallinnon eli ministeriöiden vetämiä suuria valtakunnallisia aluekehityshankkeita.

Näistä vapautuvat miljoonat pantaisiin uusiin, varta vasten perustettaviin maakuntien omiin riski- ja kehitysrahastoihin.

Osa rahastojen varoista voitaisiin käyttää ylimaakunnallisten hankkeiden toteuttamiseen ja osa jätettäisiin yllättävien muutostarpeiden varalle.

Maakuntajohtajat näkevät, että ministeriöiden ohjaamien hankkeiden lakkauttaminen ja uusien maakunnallisten riski- ja kehitysrahastojen perustaminen tehostaisi aluekehitysrahojen käyttöä.

Maakuntajohtajien mielestä riskirahastot toisivat paremman tuloksen maakuntien tasa-arvoisessa kehittämisessä ja elinvoiman kasvattamisessa.

– Aluekehitysrahoissa on kyse todella suuresta potista, joten ei ole suinkaan yhdentekevää, miten nämä rahat jaetaan ja käytetään. Kaikki viisaus ei suinkaan ole Helsingin keskushallinnon ministeriöissä, Malinen lataa.

Rakennerahastoista syntyi jo alkusyksystä lihava riita, kun Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot katsoivat, että aluekehitysrahoja tulisi ohjata nykyistä enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Nykyisin Itä- ja Pohjois-Suomi saavat kaksi kolmasosaa aluekehitystuista, vaikka alueilla asuu vain neljännes väestöstä.

Riskirahoitusta työllisyyttä kasvattaville yrityksille

Rahastoja voisivat perustaa yksittäiset maakunnat tai useammat maakunnat yhdessä. Suomessa on 18 maakuntaa.

– Rahastoja voisi olla yksittäisillä maakunnilla, mutta näin vaikuttavuuden kannalta voisin kuvitella, että esimerkiksi Itä-Suomen tai Pohjois-Suomen tai vaikkapa muutaman maakunnan yhdessä perustamat rahastot voisivat olla tarkoituksenmukaisia, Malinen selventää.

Malisen mukaan riskirahoitusta voisivat saada esimerkiksi työllisyyttä kasvattavat pienet ja keskisuuret yritykset sekä start up -yritykset, jotka aidosti tarvitsevat riskirahoitusta.

– Sellaista rahoitusta, jota ei pankeista saa, Malinen sanoo.

Metallisorvi tekee lastua.
Riskirahoitusta voisivat saada yritykset, joiden on vaikea saada tavallista pankkilainaa. Mårten Lampén / Yle

Malinen toteaa, että esteenä yritysten rahoitukselle voivat olla esimerkiksi ongelmat lainan vakuuksien kanssa.

Ministeriökin pitää yritysten rahoituksen saatavuuden parantamista tärkeänä

Elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius sanoo pitävänsä tärkeänä, että rakennerahastoista tulevia varoja ohjataan pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseen.

Maakunnallisiin riskirahastoihin ministeriössä suhtaudutaan kuitenkin varauksellisesti. Näin siksi, koska maakuntakohtaiset rahastot olisivat kooltaan pieniä.

Pääomasijoitustoiminta vaatii myös erityisosaamista ja myös siksi toimintaa tulisi ministeriön mukaan tehdä maakuntaa leveämmillä hartioilla.

Tulevalla, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella Suomessa pyörii aluekehitystukea kokonaisuudessaan 4–5 miljardia euroa, joka koostuu sekä EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoituksesta.

Aluekehityksestä vastaava elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) tuo esityksensä rahojen alueellisesta jaosta hallituksen päätettäväksi mahdollisesti jo lähikuukausien aikana.

Rahastojen lisäksi tarvitaan uusia työllisyystoimia

Malisen mukaan rahastojen lisäksi tarvetta on muillekin uusille, alueiden elinvoimaa ja tasa-arvoisuutta lisääville keinoille ja käytännöille.

– Uudet riskirahastot ovat osa pohdinnassa olevista uudistustoimista. Näiden lisäksi tarvitaan varmasti myös uusia keinoja esimerkiksi osaavan työvoiman saamiseksi, Malinen sanoo.

EU:n Suomelle jakamia rakennerahastojen varoja käytetään muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen lisäämiseen.

Invandrarkvinna på gata
Aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamista on perusteltu myös sillä, että maahanmuuttajista suurin osa on Uudellamaalla.Mikael Crawford/Yle

Vaatimuksia aluekehitysrahojen käytännön muuttamisesta on perusteltu muun muassa sillä, että esimerkiksi maahanmuuttajista suurin osa on Uudellamaalla ja kasvaviin kustannuksiin on varauduttava.

Toimintaympäristöjen maakunnissa katsotaan ylipäätään muuttuneen. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kirineet kehitystä kiinni. Työttömyys, nuorten syrjäytyminen ja koulupudokkaat ovat arkea monin paikoin myös Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati jo alkusyksyllä Ylen haastattelussa aluekehitysrahojen suuntaamista nykyistä enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen pohjoisen sijaan.

Savolaisen mukaan maan hallituksen pitäisi pyrkiä parantaman työllisyyttä siellä missä oikeasti on töitä ja tekijöitä tarjolla. Savolainen keskittäisi myös tutkimushankkeita etelän huippuyliopistoihin.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot eivät Savolaisen näkemyksiä purematta niele.

– Jokainen maakunta ajaa neuvotteluissa omaa etujaan ja kompromissiahan tässä rahanjaossa parhaillaan haetaan, Malinen sanoo.

Ratkaistavana on kaksi kiistaa

Ratkaistavana on, miten EU:n Suomelle myöntämät aluekehitysrahat jaetaan eri maakuntien kesken ja myös se, aiotaanko ministeriöiden ohjaamia aluekehityshankkeita karsia ja korvata esimerkiksi uusilla maakunnallisilla rahastoilla.

Maakuntajohtajien puheenjohtajan Pentti Malisen näkemyksen mukaan on täysin selvää, että vuonna 2021 alkavaan rahoitusohjelmakauteen pitää lähteä uudelta pohjalta.

– Jotta varmasti pystyisimme kohdentamaan toimet ja rahat relevantteihin ja nopeasti muuttuviin alueiden tarpeisiin.

Malinen toteaa, että myös ylimaakunnallisten hankkeiden rakennerahastovarojen pitäisi kulkea ministeriöiden sijaan uusien maakunnallisten riskirahastojen tai esimerkiksi paikallisten ELY-keskusten kautta.

Vackert stenhus speglar sig i Arbets- och näringsministeriets skylt.
Maakuntajohdossa katsotaan, että päätäntävaltaa aluekehityshankkeista pitäisi siirtää ministeriöiltä maakuntiin.Linda Söderlund / Yle

Malinen uskoo, että uudistus vahvistaisi myös valtakunnallisten aluekehityshankkeiden asemaa. Hänen mukaansa maakunnat rahastoineen voisivat tehdä sujuvasti yhteistyötä ja veisivät nykyistä ministeriövetoista mallia liukkaammin eteenpäin myös valtakunnan laajuisia projekteja.