Valtion ykkösmatkakohde on Bryssel: matkapäiviä kertyi viime vuonna 16 661

Työpöytä täyttyy matkan aikana, virkamatka on harvoille huvia, sanoo valiokuntaneuvos Peter Saramo.

matkailu
Finnairin koneita Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Bryssel on virkamatkojen ylivoimainen ykköskohde.AOP

Finnairin Helsinki-Bryssel -lennoilla istui viime vuonna niin paljon valtion virkamiehiä, että se herättää jo ihmetystä kansanedustajissakin.

– Varsin suurelta kuulostaa, ei selity huippukokouksilla, vaan rivivirkamiesten rutiinimatkoja, joita kenties olisi voitu hoitaa videoneuvotteluin. Kun puhutaan yli 16 000 matkapäivästä se on aivan muuta kuin mitä eduskunnassa matkustetaan, sanoo perussuomalaisten Jani Mäkelä.

Brysselin matkapäiväkertymä kuulostaa paljolta myös vihreiden Satu Hassin korvissa. Hassi kertoo ehdottaneensa matkojen vähentämistä europarlamenttiaikoinaan, jolloin joutui matkustamaan paljon Helsingin ja Brysselin väliä, ja koki matkat raskaiksi.

– Ehdotin Eu-parlamentin kokousrytmiin muutosta, joka olisi vähentänyt vähintään kolmasosalla lentämisen tarvetta, osalla parlamentaarikoista jopa 2/3:lla, mutta esitys ei mennyt läpi, kertoo Hassi ja arvioi, että ajatus oli vielä silloin parlamentaarikoille liian uusi, sitä olisi pitänyt pohjustaa poliittisissa työryhmissä.

Hassin mielestä työtapoja, jossa päätöksenteko edellyttää paljon lentämistä pitäisi tarkastella kriittisesti.

– EU-parlamentin ja ministerineuvoston pitäisi tässä mennä itseensä ja miettiä voiko työskennellä järkevämmin, patistaa Hassi.

Esimerkiksi Saksan hallitus ryhtyi Hassin mukaan jo 10 vuotta sitten hyvittämään lentojen päästöt Atmosfair-säätiön kautta ja Hassi kertoo tekevänsä samoin.

Eduskunnan EU-asioista vastaavaa suurta valiokuntaa luotsaava Hassi ja varapuheenjohtajana toimiva Mäkelä kertovat tekevänsä vain muutaman valiokuntamatkan vuodessa.

Viimeksi Romaniassa kesällä parin päivän matkalla ollut Mäkelä katsoo, että kansanedustajilla ei ole joutavia matkoja.

– Matkakohteet karsitaan tiukasti, perillä on tiukka ohjelma, paljon tärkeitä tapaamisia, luppoaikaa ei juuri jää, selvittää Mäkelä.

Belgia ylitse muiden

Belgia päihittää kirkkaasti valtion matkapäivissä muut kohteet. Brysselin matkapäiviä oli viime vuonna kaikkiaan 16 661, kakkosena on Ruotsi, matkapäiviä oli yli 10 000 vähemmän. Ruotsin vanavedessä ovat Saksa ja Ranska.

Paljon virkamatkoja tehdään myös Itävaltaan, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Näihin kohdistui valtion virkamiesten ja kansanedustajien matkapäiviä yli 4500. Itänaapuri Venäjä löytyy valtion TOP15-matkakohteista vasta sijalta 12, matkapäiviä lähes 3500. Edelle menivät Italia, Viro, Alankomaat ja Tanska, kertoo tuore valtion matkustusraportti.

Halvemmalla ja vähemmän

Valtio pyrkii karsimaan turhia matkoja ja edellyttää, että matkat tehdään mahdollisimman halvalla. Viime vuonna valtion matkakulut olivat 176 miljoonaa euroa. Henkilöä kohden matkakulut olivat viime vuonna reilut 2400 euroa ja matkapäiviä kertyi lähes tusina. Valtion matkoista valtaosa kohdistuu kotimaahan, ulkomaiden osuus oli 16%.

Virkamiehiä työllistää Brysselissä erityisesti lakien säätäminen.

– EU-neuvoston alla kokoontuu vuosittain noin 300 työryhmää, niissä virkamiehet työstävät ministereiden puolesta lakiehdotuksia. Ja jos ne kokoontuvat säännöllisesti, niin matkoja kertyy viikoittain, jopa useammin, selvittää valiokuntaneuvos Peter Saramo, joka kertoo itse suuntaavansa Brysseliin kerran vuodessa.

Video- ja Skype-neuvottelut ovat yleistyneet. Ne ovat vähentäneet matkustusta.

–Virkamiesten matkat ovat vähentyneet arviolta kolmanneksella parin viime vuoden aikana, arvioi Saramo.

Saramo on viime keväästä lähtien johtanut parlamentin puhemieskonferenssin työryhmää, jonka tavoite on vähentää matkustamista. Matkoja halutaan vähentää ympäristö- ja kustannussyistä, mutta myös siksi, että kansanedustajien alkaa olla vaikea osallistua kokouksiin, koska ne häiritsevät päätehtävää kotimaassa.

– Yllättävän paljon käytetään jo nyt Skypen kaltaisia sovelluksia, ne ovat käteviä, kun osallistujien määrä ei nouse yli yhdeksän, kertoo Saramo. Hän kertoo kerran vetäneensä netissä ryhmää, jossa oli kaikkien EU-maiden edustajat, puheenvuorojen jakaminen, järjestyksen ylläpito ja asiassa pysyminen oli erittäin hankalaa.

– Tekniikka kehittyy koko ajan ja jatkossa isommatkin osallistujamäärät ovat videokokouksissa mahdollisia, ennakoi Saramo.

Lähteet: Matkustus valtiolla 2018 -raportti, valiokuntaneuvos Peter Saramo, kansanedustajat Satu Hassi vihreät ja Jari Mäkelä PS