Analyysi: Nyt on lukijoille herkkua – Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat koskettavat ja niissä on poikkeuksellisen paljon tunnetta

Finlandia-kuusikko saa täydet pisteet empatian kasvattamisesta, Yle Uutisten kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson arvioi.

Finlandia-palkinto
Finlandiaehdokkaat
Teos, Like, Otava, WSOY / Yle

Nyt on lukijoille herkkua. Tämän vuoden Finlandia-ehdokaskirjat ovat hyvin erilaisia, joten jokaiseen makuun löytyy luettavaa. Raati ei piinannut tänä vuonna vaikeilla, kokeilevilla kirjoilla, eikä mukaan mahtunut tiiliskiviäkään. Ainoastaan Finlandialla palkitun Mikko Rimmisen teos edustaa kokeilevaa kerrontaa.

Kuusi ehdokaskirjaa ovat kaikki hyvin lukijaystävällisiä ja koskettavia romaaneja. Se on hyvä asia, sillä tunteistahan kirjallisuudessa enimmäkseen on kyse.

Näistä ehdokaskirjoista voi todellakin oppia empatiaa. Miten sota voi murskata haaveet ja ihmismielen, millainen myrsky myllersi viilipyttymäisen presidentin puolison päässä, mitä ajattelee joukkoraiskaukseen osallistunut nuori?

Ihmisyys ja inhimillisyys ovat pinnalla

Kaikille ehdokaskirjoille on leimallista inhimillisyys. Tuntuu, että muissakin tämän vuoden kirjoissa on korostunut ihmisyyden käsittely. Se kertonee ajastamme jotain.

Empatia on aina ollut kirjallisuuden valtti, mutta vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä kirjailijat ovat paneutuneet siihen toden teolla. Esimerkkinä vaikkapa Finlandia-listan ulkopuolelle jääneet Riikka Pelon Kaikki elävä tai Elina Hirvosen Punainen myrsky.

Finlandia-ehdokkaiksi yltäneet kirjat eivät lukijaystävällisyydestään huolimatta ole mitään "kivaa" luettavaa. Osassa käsitellään todella rankkoja aiheita – Monika Fagerholmin romaanissa joukkoraiskausta ja Hanna-Riikka Kuisman teoksessa totaalista syrjäytymistä.

Yhteiskunnallisuus ja maailmantila nousevat esiin myös Bollassa ja Tulisiivessä. Molemmat ovat pakahduttavan hienoja, vaikkakin erilaisia kuvauksia inhimillisyydestä tai sen puutteesta. JP Koskisen Tulisiipi on historiallinen kirja, mutta historia jos mikä auttaa nykyhetken ymmärtämisessä.

Katveeseen jääneet kirjailijat pääsevät esiin

Tämän vuoden ehdokkaat ovat kokenutta porukkaa. Mikko Rimmisellä on jo plakkarissaan yksi voitto. Monika Fagerholm ja JP Koskinen ovat olleet ehdolla aiemminkin.

Ehdokaslistassa ilahduttaa ennen kaikkea se, että se nostaa esiin kirjailijoita, jotka ovat jostain syystä jääneet varjoon. Johanna Venho, JP Koskinen ja Hanna-Riikka Kuisma ovat kokeneita kirjailijoita ja heidän monipuolista tuotantoaan on kehuttu, mutta silti suuri yleisö ei ole löytänyt heitä.

Nyt he pääsivät valokeilaan, sillä ehdokkaaksi pääseminen takaa kiinnostuksen ja myynnin kasvun ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Kirjakauppiaat ovat varmasti tyytyväisiä ehdokaslistaan, sillä kaikissa on myyntipotentiaalia.

Tänä vuonna yksikään esikoiskirjailija ei päässyt ehdokkaiden joukkoon. Sen olisi kyllä suonut edes yhdelle, sillä nykyään esikoiskirjailijat ovat hämmästyttävän taitavia.

Finlandia-ehdokkaiden nimeämisessä ei kuitenkaan ole mitään kiintiöitä, vaan raati saa vapaat kädet.

Ehdokasasettelu on kiinnostavinta koko Finlandia-showssa, sillä asiantuntijaraadin seulan läpäiseminen on jo sinällään voitto. Kolmihenkinen esiraati lukee reilusti yli toista sataa kirjaa, ja valitsee niistä parhaat. Se kenelle voitto menee on sattuman kauppaa, sillä sen päättää yksi henkilö. Tänä vuonna vastuu lepää Yleisradion toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan harteilla.

Tässä ovat kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana jo kerran palkinnon voittanut Mikko Rimminen ja maailmallakin suitsutusta saanut Pajtim Statovci