Analyysi: Perinteisten puolueiden täytyy päättää, millä ehdoilla ne ovat valmiit yhteistyöhön kannatustaan nostaneen perussuomalaisten kanssa

Perussuomalaisten kannatus on jo 9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääministeripuolue SDP:n.

puolueet
Antti Rinne ja Katri Kulmuni eduskunnassa.
Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on rasittanut eniten Antti Rinteen johtamia sosialidemokraatteja ja Katri Kulmunin luotsaamaa keskustaa.Pekka Tynell / Yle

Perinteiset mahtipuolueet, sosialidemokraatit, keskusta ja kokoomus ovat pahassa pulassa. Ne seuraavat kauhuissaan ja kateellisina perussuomalaisten kannatuksen häkellyttävää kasvua.

Paniikki on aiheellista. Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka kannatus on ollut pitkään jatkuvassa, tasaisessa nousussa.

Puolueen kannatuskäyrä on osoittanut jyrkästi taivasta kohti joulukuusta 2018 alkaen. Tuolloin vain 8,1 prosenttia äänestäjistä ilmoitti kannattavansa perussuomalaisia. Nyt puolueen takana on jo 23 prosenttia äänestäjistä.

Ylen tänään julkistamassa puoluekannatuskyselyssä perussuomalaisten etumatka kokoomukseen oli lähes 6 prosenttiyksikköä, demareihin noin 9 ja keskustaan noin 10 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaiset on ongelma sekä oppositiokumppaneilleen että hallitukselle

Perussuomalaiset on kyennyt imemään tehokkaasti kannattajia kilpailijoiltaan sekä oikealta että vasemmalta. Puolueen raketinomainen nousu on rassannut lähinnä hallituspuolueita.

Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että perussuomalaiset on tähän asti ollut ainoa puolue, joka on kyennyt selvästi hyötymään oppositioasemastaan Antti Rinteen hallituksen aikana.

Tieto tästä kalvaa kokoomuslaisia myrkyn lailla. Kun maan johdossa on Rinne punavihreine hallituksineen, kokoomuksella pitäisi olla tuhannen taalan paikka suosionsa nostamiseen.

Kokoomuksen uutterasti toistama hallituksen talouspolitiikan kritiikki ei ole kansaan purrut, eikä myöskään irvailu SDP:n lupauksille vappusatasista ja hoitajamitoituksesta.

Jussi Halla-aho eduskunnassa 12.9.2019
Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on eduskunnan suurin oppositiopuolue. Pekka Tynell / Yle

Jollei Petteri Orpo löydä kokoomuksen oppositiopolitiikkaan lisää tehoja, hänen asemansa puolueen johtajana alkaa vääjäämättä horjua.

Orpoa tuskin lohduttaa se, että samassa paineessa ovat keskustan ja demarien puheenjohtajat, jotka istuvat maan hallituksessa.

Kannattajia vuotaa perussuomalaisiin sekä keskustasta että SDP:stä

Kun Rinteen hallitus julkisti kesällä ohjelmansa, keskustan puoluevaltuustossa sen kehuttiin olevan “erittäin hyvä ellei lähes täydellinen”. Ansio keskustan tavoitteiden täyttymisestä kuuluu puolueen entiselle puheenjohtajalle Juha Sipilälle.

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni on joutunut kauhukseen huomaamaan, että hallitusohjelman “keskustalaisuudesta” huolimatta puolueen kannatus on juuttunut noin 13 prosenttiin.

Puheenjohtajan vaihdoskaan ei ole keskustaa nousuun siivittänyt. Puolueen kannatus on 12,9 prosenttia eli pienempi kuin tappiollisissa eduskuntavaaleissa keväällä.

Kulmuni pohtinee tuskissaan: “Hyppäsimmekö me väärään kyytiin?” Oikeaa vastausta ei tiedä kukaan.

Hallitusvastuuseen ryhtymistä pohtiessaan keskusta valitsi ikään kuin ruton ja koleran välillä. Oppositiossa keskustalla olisi vähintään yhtä vaikeaa kuin kokoomuksella nyt on.

Selvää lienee sekin, että kannatuksen luisu ajaa hallituspuolueet keskinäisiin nujakoihin ja irtiottoihin. Keskusta oireilee jo selvästi. Puolueen operaatio Kelan johtajan valinnassa osoittaa sen.

Kovimman päänsäryn kannatuksen romahdus aiheuttaa demareille. Vaalien voittaja SDP on nyt kannatuksella mitaten vasta neljänneksi suurin puolue perussuomalaisten, kokoomuksen ja vihreiden jälkeen.

Antti Rinteen on varmasti tuskallista tajuta, että hänen hallituksensa suurin puolue on vihreät. Se ylsi vaaleissa vasta viidennelle sijalle. Rinteen mielessä käynee kysymys: “Lupasiko SDP äänestäjille aivan liikaa?”

Petteri Orpo
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo on arvostellut Antti Rinteen hallituksen politiikkaa uutterasti eduskunnassa, mutta toistaiseksi se ei ole nostanut puolueen kannatusta juuri lainkaan.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Politiikan agendan muutos vahvistaa perussuomalaisia ja vihreitä

Toinen vanhojen puolueiden – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen – merkittävistä murheista on vihreiden vakiintuminen suurten puolueiden kategoriaan.

Se kertoo samasta asiasta kuin perussuomalaisten vahva menestys: kansalaisten mielissä politiikan työjärjestys määrittyy aivan eri tavalla kuin ennen.

Poliittisen agendan yläpäähän on noussut aivan uusia asioita, esimerkiksi ilmastonmuutos, vahva kansallismielisyys ja maahanmuutto.

Politiikan uudet painotukset ovat muuttaneet myös arvokeskustelua ja sen painopisteitä. Näiden muutosten vuoksi perussuomalaiset ja vihreät näyttäytyvät monissa politiikan kysymyksissä toistensa vastakohtina, haastajina ja poliittisen kentän äärilaitoina.

Ilmeisesti perinteiset puolueet eivät osaa myöskään hyödyntää sosiaalista mediaa ja internetiä yhtä tehokkaasti kuin perussuomalaiset ja vihreät.

Perussuomalaisten menestys on rakentunut paljolti myös tyystin muista puolueista poikkeavan populistisen toimintamallin varaan. Puolue on keskittynyt ensisijaisesti maahanmuuton kritisoimiseen ja torjuntaan.

Sen lisäksi puolue tuomitsee “ilmastonmuutoshysterian” ja vastustaa systemaattisesti kaikkia ilmastopolitiikkaan liittyviä aloitteita, jotka nostaisivat pienituloisten ihmisten elinkustannuksia.

Maria Ohisalo
Vihreät on ainoa puolue Antti Rinteen hallituksessa, jonka kannatus on nyt korkeampi kuin kevään eduskuntavaaleissa. Vihreiden puheenjohtaja on Maria Ohisalo. Martti Kainulainen / Lehtikuva

Vanhojen puolueiden täytyy uudistaa toimintatapansa

Tuoreet mielipidemittaukset osoittavat, että niin sanottujen vanhojen puolueiden pitää pikaisesti arvioida uudelleen suhtautumisensa sekä kansallismieliseen oikeistopopulismiin että vihreisiin arvoihin.

Kehitys Suomessa on kulkenut samaan suuntaan kuin monissa muissa Euroopan maissa: kansallismielinen populismi vahvistuu.

Miten perinteiset puolueet aikovat vastata muutokseen? Kannattavatko ne yhteistyötä perussuomalaisten kanssa vai ovatko ne puolueen eristämisen kannalla?

Perussuomalaisten hajottua vuonna 2017 silloiset hallituspuolueet kokoomus ja keskusta eivät katsoneet voivansa istua samassa hallituksessa Jussi Halla-ahon kanssa.

Nyt perussuomalaisilla on 23 prosentin kannatus. Se on lähes neljäsosa äänestäjistä.

Suomessa moinen kannatus on viime vuosina riittänyt pääministerin paikkaan, mutta kääntäisivätkö perinteiset puolueet yhä selkänsä perussuomalaisille, jos puolueesta tulisi seuraavissa eduskuntavaaleissa Suomen suurin?

On selvää, että demokratiassa ei edes 25 prosentin tuloksella saa välttämättä maata johdettavakseen. Voittajan eristäminen vaalien jälkeen voisi olla kuitenkin kohtalokas virhe. Kansalaiset saattaisivat raivostua siitä.

Siksi vanhojen puolueiden – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – tulisi miettiä jo hyvissä ajoin, millaisin ehdoin ne olisivat valmiit hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

Yhteistyö vihreiden kanssa ei ole perinteisille puolueille ongelma. Ympäristöpolitiikassa niiden lienee kuitenkin syytä terävöittää linjauksiaan, jos ne mielivät kisata vihreiden kanssa tasaväkisesti nuorten äänistä.